Keskenmeno koskettaa yhtä kymmenestä naisesta – yleisen neuvon tyrmäävät tutkijat kertovat, miten asiaa tulisi hoitaa

Ainakin 15 prosenttia kaikista raskauksista päättyy keskenmenoon. Keskenmeno tarkoittaa raskauden keskeytymistä ennen 22. raskausviikkoa.

Kansainvälinen tutkijajoukko esittää kolme artikkelia sisältävässä raportissaan huolensa siitä, että keskenmenon saaneiden naisten ja pariskuntien saama tuki ja hoito on riittämätöntä. Liian monet saavat neuvoksi vain "yrittää uudelleen".

Keskenmenojen hoitoa tulisikin parantaa. Tämä toteutuisi tutkijoiden mukaan tarjoamalla naisille asianmukaisia tutkimuksia ja tarkempia diagnooseja, parempia hoitomuotoja sekä yksilöllisesti sopivia toimintatapoja keskenmenojen ehkäisemiseksi.

Lisäksi naiset ja heidän kumppaninsa tarvitsevat psyykkistä tukea. Jopa puolella naisista keskenmenoon liittyy psyykkistä oireilua. Erityisen haavoittuvassa asemassa esimerkiksi masennuksen tai ahdistuksen vuoksi olevien naisten mielenterveysongelmia olisi hyvä seuloa keskenmenon laukaisemien jälkivaikutusten varalta.

Tutkijoiden mukaan tämänhetkiset puutteet keskenmenojen hoidossa johtavat siihen, että naiset joutuvat ravaamaan eri lääkäreillä selvitellessään, mistä keskenmeno on johtunut ja mistä siihen saisi avun. Tämä johtaa lyhyisiin hoitosuhteisiin eri ammattilaisten kanssa, joilla voi olla keskenään ristiriitaisia neuvoja, mikä puolestaan tuottaa naisille lisää tuskaa.

Lue myös: "Eihän se ollut mikään vauva" sanottiin, kun Jenny menetti lapsensa raskausviikolla 17 – puolen vuoden päästä hän synnytti myös kuolleet kaksostytöt

Uusi tapa hoitaa keskenmenoja

Maailmanlaajuisesti arviolta 23 miljoonaa raskautta päättyy keskenmenoon vuosittain. Keskimäärin yksi kymmenestä naisesta joutuu kokemaan keskenmenon elämänsä aikana, mutta keskenmenojen toistuminen on epätodennäköisempää. Tutkijoiden mukaan kaksi prosenttia naisista kokee kaksi keskenmenoa ja yksi prosentti kolme tai useamman keskenmenon.

Tutkijat suosittelevat, että ensimmäisen keskenmenon jälkeen naisille tarjottaisiin heidän tarvitsemaan tietoa ja apua sekä terveysneuvontaa tulevaa raskautta tukemaan.

Jos toinenkin raskaus menee kesken, tulisi naisen verenkuva ja kilpirauhasen toiminta tutkia sekä keskustella keskenmenon riskitekijöistä. Kolmannen keskenmenon jälkeen naiselle tulisi tarjota lisätutkimuksia, kuten raskauskudoksen testaamista, lantion ultraäänikuvausta sekä vanhempien geenitestiä.

Keskenmenolle altistavia tekijöitä ovat:

• sikiön kromosomipoikkeavuudet
• vanhempien korkea ikä
• aiemmat keskenmenot
• ali- ja ylipaino
• tupakointi ja alkoholin käyttö
• kohdun rakennepoikkeavuudet
• hormonaaliset syyt
• tulehdukset
• huonossa hoitotasapainossa olevat sairaudet
• jatkuva stressi
• yövuoroissa työskentely
• ilmansaasteille ja tietyille tuholaismyrkyille altistuminen.

Amerikkalainen uutiskana CNN nostaa esiin, että monesti naisilla on virheellisiä käsityksiä keskenmenosta. Moni luulee, että raskauden keskeytyminen on harvinaista tai että painavien asioiden nostelu tai aiempi ehkäisypillerien käyttö altistaa keskenmenolle. Tällaiset harhaluulot voivat estää naisia hakemasta apua.

Lue myös: Moni havahtuu lapsihaaveisiin, kun kalkkiviivat jo häämöttävät – lääkäri kertoo, millaiset mahdollisuudet nelikymppisellä on raskautua

Vaikenemisen ja vähättelyn aika on ohi

Tiedotteessaan tutkijat esittävät huolensa siitä, että keskenmenoista vaietaan niin yksityisissä kuin julkisissa keskusteluissa. 

– Keskenmenoja on liian pitkään vähätelty ja usein sivuutettu. Lääketieteellisen kehityksen puutteen tulisi järkyttää ihmisiä. Sen sijaan sillä on laaja hyväksyntä.

Vaikka kaikkia keskenmenoja ei voida välttää, ne – kuten muutkin naisten lisääntymisterveyteen liittyvät ongelmat – tulisi pyrkiä hoitamaan kunnolla. Kirjoittajien mukaan aika, jolloin keskenmenon saaneita naisia neuvottiin vain "yrittämään uudelleen" on ohi.

Lue myös: Mies avasi digitaalisen raskaustestin – tätä oli sisällä: "Mikä huijaus"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Alla olevalla videolla kerrotaan, mistä lapsettomuus voi johtua ja milloin olisi aiheellista hakeutua tutkimuksiin.

Lähteet: EurekAlert Science News Releases, CNN, The Lancet, Terveyskirjasto, Duodecim-lehti