Suomen koronasovelluksen on määrä valmistua kesän päätteeksi. Riittävän monen pitää kuitenkin ladata sovellus, että tartuntaketjun katkaisu onnistuu.
Suomen koronavirusaltistuksia jäljittävä sovellus on jo onnistunut tunnistamaan altistukseen johtaneita kontakteja ja viestimään niistä puhelimen käyttäjälle, kertoo teknologia-asiantuntija Sami Köykkä sovellusta kehittävästä Solitasta.
Kyse on keinotekoisista altistuksista, sillä Solita on toistaiseksi testannut sovellusta vain omalla porukallaan. Sovellus rakennetaan pika-aikataulussa, jotta se olisi valmis ennen kuin mahdollinen koronavirustartuntojen toinen aalto alkaa Suomessa.
Lue myös: EU suosittelee: Junamatkustajien käytettävä kasvomaskia ja kännykkäsovellusta
Jotta sovellus onnistuisi tartuntaketjujen katkaisussa, riittävän monen suomalaisen pitää ladata se.
– Pyrimme ensimmäisen kuukauden aikana miljoonaan. Se auttaa, jos toinen aalto alkaa, Köykkä sanoo.
Tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho sovelluksen tilanneelta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vahvistaa, että sovellusta kehitetään pikavauhtia toisen aallon varalle.
Lue myös: Suomessa havaittiin taas 11 uutta koronatartuntaa
Yksinkertainen ratkaisu
Köykän mukaan kyse on pohjimmiltaan melko yksinkertaisesta ratkaisusta, jollaista rakennetaan nyt monessa maassa.
Sovellus käyttää yleisimpien mobiilikäyttöjärjestelmien tuottajien Applen ja Googlen rajapintoja sekä bluetooth-signaalia. Älypuhelimen käyttöjärjestelmä tallentaa tiedon muista puhelimista, jotka ovat signaalin voimakkuuden perusteella olleet riittävän kauan riittävän lähellä.
Tartunnan saaneelle annetaan terveydenhuollosta koodi, jolla hän voi merkitä sovellukseen sairastuneensa. Puhelimet, joiden käyttöjärjestelmistä löytyy riittävän pitkä kontakti sairastuneen puhelimen kanssa, ilmoittavat puolestaan käyttäjilleen, että he ovat mahdollisesti altistuneet.
Lue myös: Kesän päätteeksi julkaistava koronasovellus kertoo korona-altistuksesta vain käyttäjälle itselleen – "Koodista ei voi seurata, kuka on kyseessä tai missä hän on kulkenut"
Tartuntaketjujen mahdollisimman tehokkaan jäljityksen vuoksi on tärkeää, että sovellus ei kuluta liikaa akkua tai lakkaa toimimasta, jos sitä ei avaa pitkään aikaan. Siksi Köykän mukaan käyttöjärjestelmien rajapintoihin perustuvan ratkaisun valitseminen oli itsestäänselvyys.
– Puhelinvalmistajat pystyvät rakentamaan rajapinnoista sellaiset, että ne toimivat luotettavasti eivätkä käytä liikaa resursseja. Ei tarvitse lähteä pyörää keksimään uudelleen.
Lue myös: MTV Uutiset seurasi suorana: Koronasovellus tarkoitus saada käyttöön elokuussa, tartunnasta kertominen on vapaaehtoista
Entä jos sovelluksen käyttäjä matkustaa?
Google ja Apple ovat lisäksi päättäneet, että ne päästävät kunkin maan sovelluskauppaan vain yhden koronajäljityssovelluksen, jonka omistaa kansallinen terveysviranomainen. Suomessa tämä taho on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Yksi suurimmista ratkaistavista kysymyksistä on vielä, miten sovellusten avulla voidaan jäljittää tartuntaketjuja, jotka ylittävät maiden rajat. Tämä on vaikeaa, koska käyttäjistä ei haluta kerätä mitään tietoja, ei myöskään sijaintia.
Lue myös: Ruotsalaistutkijoilta varoitus maailmalle: Älkää toistako koronavirheitämme
Esimerkiksi Euroopan unionissa pohditaan ongelmaan ratkaisua.
Solitan Köykän mukaan tämän hetkisenä ajatuksena on vaihtaa avainkoodeja maissa, joissa sovelluksen käyttäjä on liikkunut. Vieraillut maat sovellus voisi puolestaan anonyymisti selvittää sen perusteella, missä verkoissa sovelluksen käyttäjä on vieraillut.