Kesäkanat kuopsuttelevat yhä useammilla suomalaispihoilla – "somen kautta on helppo innostua"

Kanojen ruokintaan liittyy vielä paljon vääriä uskomuksia. Pihalla kasvavat antimet eivät kanoille riitä.

Yhä useampi suomalainen hankkii kesäksi pihalleen kanoja. Kesäkanojen suosio on ollut tasaisessa kasvussa jo noin kymmenen vuoden ajan, arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkija Petra Tuunainen.

Tuunaisen mukaan taustalla on ainakin osittain suomalaisten lisääntynyt kiinnostus oman ruoan tuottamiseen eettisellä ja eläinystävällisellä tavalla. Kanat mielletään melko helppohoitoisiksi tuotantoeläimiksi: niitä on helppo löytää, ja hintakin on edullinen.

– Myös kesäkanan pitopaikka on kohtuullisen helppo rakentaa, jos verrataan vaikka kesälampaiden vaatimiin aitauksiin ja laidunten kokoon. Ilmiön kasvua vauhdittaa lisäksi some, sillä sen kautta on helppo innostua aiheesta – huomataan, että tutuillakin on ollut kanoja tai että vinkkejä on saatavilla helposti, Tuunainen kuvailee.

Tuunaisen mukaan osa kesäkanojen ottajista ei perehdy etukäteen riittävän hyvin kanojen hoitoon liittyviin asioihin. Esimerkiksi kanojen ruokintaan liittyy vielä paljon vääriä uskomuksia: luullaan, että kanat selviävät ruoalla, jota ne löytävät itse pihalta.

– Kanat tarvitsevat proteiinipitoista rehua, jota saa ostettua valmiina. Jos haluaa tehdä rehua itse, ruokintaan kannattaa perehtyä kunnolla, sillä kanat kyllä palkitsevat vaivannäön munimalla hyvin ja pysymällä paremmin terveinä.

Myös syksyyn täytyy varautua

SEY Suomen eläinsuojelu ry:n eläinsuojeluneuvoja Marika Tudeer uskoo, että yleensä kesäkanojen hankkijat ajattelevat toimivansa oikein, mutta aina asioita ei osata ajatella eläimen näkökulmasta. Jotkut ottavat kanoja saadakseen eettistä ravintoa. He kokevat, että kanat viihtyvät paremmin heidän luonaan kuin isossa kanalassa.

– Joskus tämä voi olla tottakin, sillä joissakin kanaloissa on luonnottoman suuria parvia. Harrastajat eivät välttämättä kuitenkaan huomaa ajatella esimerkiksi sitä, onko eläimen etu, että se vaihtaa kotia ja parvea, Tudeer huomauttaa.

Hän kertoo, että kaikki harrastajat eivät osta kesäkanojaan, vaan myös vuokraaminen on suosittua. Silloin kanat palautuvat kesän jälkeen takaisin omistajalleen. Tudeerin mukaan monissa paikoissa palautetut kanat päätyvät kuitenkin lopetettavaksi, sillä parveen palauttamiseen liittyy omat ongelmansa ja harvalla on mahdollisuutta pitää useita erillisiä parvia yli talven.

Tuunainen muistuttaa, että ennen kesäkanojen ottamista kannattaakin kiinnittää erityishuomiota siihen, mitä kanoille tapahtuu kesän jälkeen. Talvipaikan tulisi olla varattuna jo ennen kanojen hakemista – ja mielellään varapaikankin siltä varalta, jos ensimmäinen peruuntuu.

– Tai vaihtoehtoisesti pitää pystyä lopettamaan kanat. Jos ei itse osaa tehdä sitä oikein, hommaan pitää hankkia osaava tekijä.

Tuunainen kertoo, että kanoja voi hyvin pitää myös ilman kukkoa. Jos kukon kuitenkin päättää hankkia, olisi hyvä miettiä tarkkaan, kannattaako kanojen antaa lisääntyä. Jos poikasia ei aio pitää itse, myös niille pitää syksyn tullen löytää uusi koti.

– Syksyisin erilaiset kanoja koskevat some-ryhmät ja tori.fi täyttyvät varsinkin kotia etsivien kukkojen ilmoituksista.

Lemmikkikanat rinnastetaan Suomen lainsäädännössä tuotantosiipikarjaan, ja niiden pitäjiä koskevat samat määräykset kuin tuotantosiipikarjanpitäjiä. Jokaisen kananomistajan pitää rekisteröityä kananpitäjäksi.

Ruokaviraston sivuilta löytyy muistilista kesä- ja harrastekanojen pitäjälle.

Talvikanala vaatii tietoa ja taitoa

Kanoja on viime vuosina hankittu entistä enemmän myös ympärivuotiseen omaan käyttöön, Tuunainen kertoo.

– Tosin tällä hetkellä rehun ja sähkön hinnannousu saattavat hieman rajoittaa ihmisten kiinnostusta kanojen ympärivuotiseen hankintaan.

Talvikanalan rakentaminen ei ole Tuunaisen mukaan välttämättä kovin yksinkertaista tai halpaa. Kanalan tulisi olla riittävän suuri, jolloin se voi vaatia rakennusluvan.

Kanojen stressi saattaa purkautua esimerkiksi nokkimisongelmana, mitä voi ehkäistä tarjoamalla niille tarpeeksi tilaa. Jos parven annetaan lisääntyä, myös parven laajentumiselle on oltava tilaa.

Talvikanalan kyljessä olisi hyvä olla jaloittelutarha, joka täyttää keväisin ulkonapitokiellon määräykset. Tuunainen muistuttaa, että kanalat houkuttelevat myös jyrsijöitä, joten ruokinta, rehun säilytys ja jyrsijöiden hävittäminen pitää suunnitella etukäteen.

Kanat tarvitsevat valoa, lämpöä ja vettä, ja veden on pysyttävä sulana talvipakkasillakin. Monet kanat pitävät talvella munintataukoa, joten ainakaan ympärivuotisten kananmunien toivossa niitä ei kannata hankkia.

Tuunaisen mukaan sairaan kanan terveydenhuolto voi aiheuttaa omistajalle huolta. Kanoilla on sairauksia, joita vastaan tuotantosiipikarja rokotetaan, mutta harrastekanojen osalta tällaista mahdollisuutta ei ole. Myös osaavan eläinlääkärin löytäminen voi olla hankalaa.

– Kananpitäjä saattaa siis joutua tilanteeseen, jossa kana on päästettävä tuskistaan nopeasti ja kunnialla.

Lue myös:

    Uusimmat