Rantapelastaja Kerttu Hynni on ollut rannalla töissä kolme vuotta. Tämä kesä on ollut säiden vuoksi rauhallisempi. Järjestyshäiriöitä on useammin kuin pelastustehtäviä.
Heinäkuu, kaunis kesäpäivä – kerrankin. Lämpötila 24 astetta. Helsingin Hietaniemen uimarannalla on tungos.
– Tämä kesä ollut rauhallisempi ilmojen takia. Tänään voi olla kiireisempi päivä kuin mitä muut ovat olleet, sellainen aika normaali kesän rantapäivä, rantapelastaja Kerttu Hynni sanoo.
Hynni on ollut rannalla töissä kolme vuotta, uimahallissa kaksi.
Tämän kesän uutuus rannalla ovat luonnollisesti pokemonién metsästäjät. Hynni on huomannut ilmiön rannalla, sillä "Hietsun"läheisyydessä on pokémon-sali; lisäksi vesistön läheisyydestä voi napata vesipokémoneja.
Vinkit rantaturvallisuuteen
- Älä jätä uimataidotonta yksin!
- Jos mukana on uimataidottomia lapsia, ilmoita tästä rantavahdille.
- Uimaan ei mennä humaltuneena. Juhlinta hoituu kotona, ei rannalla.
- Liput merkkaavat rannalla valvotun uima-alueen rannalla, mutta rantapelastaja auttaa tarvittaessa myös muualla.
Pelastajan työ ei ole Baywatchmaista juoksentelua
Jokainen rantapelastaja käy asianmukaisen koulutuksen, joka vaatii sekä fyysistä että psyykkistä kuntoa. Kerran vuodessa työntekijöille pidetään uintitestit; lisäksi Helsingin liikuntaviraston uimavalvojille ja rantapelastajille pidetään koulutuspäivä.
– Jos vesi ei elementtinä ole tuttu, testi on haastava. Jos harjoittelee, on varmasti mahdollista päästä läpi, mutta kurssi on aika vaativa, jos ei ole mitään urheilutaustaa, Hynni kuvaa.
Pelastajan työ ei ole Baywatchmaista juoksentelua ympäri rantaa. Järjestyshäiriöitä on useammin kuin pelastustehtäviä.
– Joitain tapaturmia tulee urheilussa, kuten beach volleyssä. Uidessa lasten vesileluja karkailee tuulen mukana, ja voimat voivat loppua, jolloin heitä täytyy mennä auttamaan, Hynni kuvaa.
Lienee sanomattakin selvää, ettei vesilelu ei riitä luotettavaksi kellukkeeksi.
"Olen vähän aurinkorasvanatsi"
Pelastustilanteisiin rantapelastajilla on useita välineitä: on pelastuslauta, heittoliina, pelastuspatukka. Vanha tuttu pelastusrengas on aina valmiudessa rannalla.
Pelastusvälineitä käytetään verrattain usein, sillä pelastuspatukka otetaan mukaan aina veteen mentäessä. Se on myös pelastajan turva. Heittoliina puolestaan heitetään pelastettavalle, ja sen pussista avautuu naru.
Rannan työntekijät käyttävät aina myös erilaista suojauskeinoa – aurinkorasvaa.
– Olen vähän aurinkorasvanatsi, Hynni tunnustaa.
– Ihon polttaminen on erittäin vaarallista. Käytämme suojakerrointa 50 tai 30 Suomenkin auringossa, varsinkin, kun täällä on koko päivän ulkona. Ja hyvin tulee väriä silti.
Katso myös:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.