Suomi. Tuhansien järvien maa. Monella mielikuva vesistöihin tottuneista suomalaisista on se, että uimataitoa löytyy riittämiin. Näin ei kuitenkaan ole. Uimavalvojat puuttuvat häiriökäyttäytymiseen ja ohjeistavat ihmisiä enenevissä määrin.
Kesä on antanut tänä vuonna parastaan ja hellepäivistä saatiin nauttia, tai kärsiä, jo toukokuusta lähtien. Tällaiset ilmat tietävät kiirettä myös uimarannoilla ja maauimaloissa.
Suomessa kaikilla yleisö- ja vapaauintivuoroilla on oltava viranomaisohjeet täyttävä uinninvalvoja paikalla. Onneksi vain harvoin pelastuksia joutuu oikeasti tekemään vedestä, mutta sitäkin useammin joutuu ohjeistamaan uimareita.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Aleksandr Efimovin mukaan käytännön työssä on nähtävissä, että uimataito on viime vuosina ollut laskussa ja häiriökäyttäytyminen puolestaan kasvussa. Kun on turvallisuudesta kyse, niin käyrien toivoisi olevan päinvastaiset.
– Uimataitoisten määrä on laskenut. Vuonna 2022 tehdyssä uimataitotutkimuksessa selvisi, että 6.-luokkalaisista 55 prosenttia täyttää uimataidon määritelmän.
Uimataito määritellään Suomessa seuraavasti: henkilö, joka pudottuaan syvään veteen, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen.
Valitettavasti vuoden 2022 tulokset kuudesluokkalaisten osalta olivat entisestään huonontuneet.
– Vuonna 2016 uimataitoisia oli 76 prosenttia, huomauttaa Efimov.