Kemijärven sellutehtaan raunioille nousi Suomen modernein saha – "Tämä on lottovoitto"

Rakennusaikana töissä on ollut keskimäärin 150 henkilöä. Kaikkiaan 40 miljoonan euron investoinnit tuovat noin 60 vakituista työpaikkaa. Lisäksi alihankintaan syntyy vähintään saman verran työpaikkoja. Kovia takaiskuja kokenut Koillis-Lapin aluetalous saakin merkittävän piristysruiskeen.

Röntgeniä ja mikroaaltoja

Lappi Timberin lähes 10 hehtaarin tukkikentällä eletään historiallisia hetkiä. Ensimmäinen puukuorma purettiin uudenkarheisiin kuljettimiin viime viikolla. Koesahaus alkaa marraskuun lopussa ja kaupallinen toiminta joulukuussa.

Uuden investoinnin takana on maan suurimpiin yksityisiin puunjalostajiin kuuluva perheyhtiö Keitele Group. Keitele omistaa sahasta 91 prosenttia ja loput aiemmin Kuusamossa vaikuttaneet Tuovisen sahaveljekset. Puutuotetehdas on kokonaan Keitele Groupin omistuksessa.

Viimeistelyä vaille valmiista sahasta tulee Suomen mittakaavassa suuri, kapasiteetti on noin 300 000 kuutiometriä. Täysin uusia sahoja rakennetaan Suomeen harvoin ja nyt Kemijärvelle nouseekin teknologialtaan maan modernein yksikkö. Esimerkiksi tukkien mittauksessa käytetään röntgeniä ja sahatavaran mittauksessa mikroaaltoja.

– Pystymme sahaamaan lyhimmillään 2,5 -metristä tukkia. Käsittelynopeuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, kertoo Lappi Timberin toimitusjohtaja Pekka Tuovinen.

Metsävarat ratkaisivat sijainnin

Uudet yrittäjät ovat Kemijärvellä ilmoituksensa mukaan raaka-aineen perässä.

– On totta, että tämän alueen puu on pienikokoista. Mutta olemme vakuuttuneita, että tämä investointi on juuri nyt oikeassa paikassa, Tuovinen perustelee.

Pohjois-Suomessa on runsaasti voimakkaassa kasvussa olevia nuoria metsiä, joiden varaan Keitele ja Lappi Timber perustavat tulevaisuutensa.

– Metsät kasvavat kiihtyvällä vauhdilla ja täällä tarvitaan metsien jalostajia. Tämä on vasta alkua tälle alueelle, Tuovinen uskoo.

Seuraavaksi biojalostusta

Uusi puunjalostaja on jo aloittanut puunostot Kemijärven ympäristössä. Puut hankitaan noin 150 kilometrin säteellä Kemijärvestä. Venäjän tuontipuuhun uudet yrittäjät eivät aio kajota.

– Puu ostetaan markkinahintaan. Me kilpaillaan mitoilla, ei hinnoilla. Ostamme kolmasosan suoraan itse ja loppu tulee toimituspuuna metsäyhtiöiltä, Metsähallitukselta ja yhteismetsiltä.

Kuitupuun ja hakkeen Kemijärven saha toimittaa sellutehtaille Kemiin ja Ouluun. Samalle tontille haetaan kuitenkin uusia toimijoita jalostamaan sekä kuitua että energiapuuta.

– Tavoitteena on synnyttää alueelle puunjalostusklusteri, jossa myös bioenergian tuotanto on keskeisessä roolissa, kertoo kaupunginjohtaja Tuula Kuvaja.

Vuoden 2016 aikana alueelle on valmistumassa uusi puuterminaali, jota hyödyntävät kaikki metsäalan toimijat. Lisäksi uudelle tehdasalueelle on tulossa sähköistetty junarata, jonka kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa.

"Apina putosi olkapäältä"

Kemijärvi oli pitkään otsikoissa epäonnen paikkakuntana, kun Stora Enson sellutehtaan raunioille syntynyt liimapalkkiyhtiö Arktoskin kaatui heti alkuunsa. Toisaalta paikkakunta leimautui etujensa puolustajaksi ja sellutehdasta pelastanut kansalaisliike tunnettiin pian kaikkialla.

Sellutehtaan menetys oli kuitenkin raskas pettymys.Työikäiset muuttivat muualle. Pahimmillaan tappiota tuli 200 henkeä vuodessa.

Nyt muuttotappio on loiventunut ja epäonnen apina karistettu olkapäältä.

– Kyllä on apina jäänyt taakse ja tulevaisuus on valoisa, Kuvaja vakuuttaa.

Arktos sai Kuvajan mukaan ristiriitaisen vastaanoton jo alunperin.

– Yhtiö kulutti 30 miljoonaa euroa, mutta ei vakuuttanut toiminnallaan. Keitele ja Lappi Timber ovat Kemijärvelle lottovoitto, kaupunginjohtaja hehkuttaa.

Puun kysyntä kasvaa Lapissa

Pekka Tuovinen on tyytyväinen kaupunkilaisten vastaanotosta, mutta vaivautunut kehusanoista.

– Ei me tultu pelastamaan tai palauttamaan mitään, vaan tekemään bisnestä, Tuovinen linjaa.

Lapin metsäteollisuuteen palaa samalla usko, kun puumarkkinoille tulee uutta kilpailua. Varsinkin metsänomistajat ja koko logistinen korjuuketju ovat pitkään odottaneet uutta puunkäyttäjää alueelle.

– Tällä hetkellä puut kulkeutuu aika pitkiä matkoja. Me ollaan täällä keskellä raaka-ainetta ja meille matkat ovat tietysti lyhyemmät, sitä kautta tulee kilpailuetua, Tuovinen laskee.

Sellupalkkoja hankala korvata

Kuvaja myöntää, että sellutehtaan aluetaloudellinen vaikutus oli uutta yritystoimintaa suurempi. Selluntekijöillä oli kovat palkat ja se näkyi paikkakunnan ostovoimassa.

– Mutta jos ajatellaan metsänomistajia ja metsävarannon hintaa, alihankkijoita ja itse sahalaitoksen ja liimapuutehtaan toimintaa niin kyllä niillä on jatkossa iso merkitys.

Keitele Group ja Lappi Timber tuottavat sahatavaraa sekä höylättyjä ja liimattuja puutuotteita. Tuotanto menee Kemijärveltä lähes täysin vientiin.