Suomalainen energiapuu heräsi Ukrainan kriisin myötä horroksesta. Alan pelimerkit menivät uuteen jakoon, kun markkina muuttui merkittävästi yhdessä yössä. Nyt jännitetään, kuinka paljon bioenergian hinta kallistuu.
Alalla toimivat yrittäjät ovat haluttomia kommentoimaan omalla nimellään äkkiä syntynyttä tilannetta.
– Markkina on sekaisin kuin seinäkello. Meillä on asiakkaina metsäteollisuusyrityksiä, joille hankimme raakapuuta, mutta samalla hankimme ja jalostamme itse energiapuuta. Kilpaillaan jatkossa samoista raaka-aineista aivan uudella tavalla, itäsuomalainen korjuuyrittäjä hämmästelee.
Kilpailun kiristyminen näkyy yrittäjän mukaan jo selvästi.
– Lämpölaitokset haluaisivat ehkä maksaa nykyistä enemmän turvatakseen ensi talven toimitukset, mutta teollisuuskin haluaisi samat puut haltuunsa. Jos vielä metsänomistajat alkavat panttaamaan myyntejä paremman hinnan toivossa, ollaan vaikeuksissa.
Toinen yrittäjä kommentoi vain hintanäkymiä. Kysynnän kasvun lisäksi nostopaineita tuo myös kuukaudessa räjähdysmäisesti kohonneet polttoainekustannukset.
– Korotamme omissa toimituksissa hintaa välittömästi, ja vanhoissa sopimuksissa seuraavissa hintaneuvotteluissa, yrittäjä vakuuttaa.
Pakkastalveen pitäisi jo varautua
Venäjän tuonnin nopea tyrehtyminen on lisännyt merkittävästi esimerkiksi lämpölaitosten kyselyjä energiapuuyrityksiin. Varastoja halutaan täydentää, ja se on kasvattanut sekä hakkeen että rankapuun kysyntää selvästi.
– Joka päivä tulee kyselyjä. Seuraava lämmityskausi huolestuttaa jo monia. Jos tulee kova pakkastalvi, haasteita on edessä, yrittäjät sanovat.
Tilanne on pantu merkille myös Luonnonvarakeskuksessa.
– Ensi talven tarpeiksi tarvittavan energiapuun hakkuiden tulisi olla jo käynnissä. Onkin pikaisesti ratkaistava, kuinka kotimainen energiapuu saadaan liikkeelle, kirjoittavat Luken tutkijat Johanna Routa ja Antti Mutanen maakuntalehdissä julkaistussa artikkelissaan.
Luken johtava tutkija Lauri Sikanen puolestaan ennakoi MTV Uutisille, että ensi talvesta tulee mielenkiintoinen.
– Sähköstä saattaa tulla meillä tiukkaa, jos talvet ovat kylmiä, Sikanen sanoo.
Miljoona hehtaaria hoitamatta
Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan Suomessa on 900 000 hehtaaria pelkästään myöhässä olevia ensiharvennuksia. Myös nuorten metsien rästit ovat kasvaneet jo pitkään. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että metsissä riittää puuta kaikille halukkaille myös uudessa kysyntätilanteessa.
Sen sijaan arviot siitä, miten energiapuu saadaan metsistä markkinoille vaihtelevat selvästi. Lisäksi tarvitaan tuontia esimerkiksi Baltiasta.
– Aktiivisuuden on lisäännyttävä metsissä koko ketjussa, Sikanen tiivistää.
Puuta kaipaavat jatkossa aiempaa enemmän myös isot metsäteollisuusyritykset ja yksityiset sahat, joista monilla on menossa historiansa suurimmat investoinnit ja kapasiteetin nostaminen. Osa uusista investoinneista on vanhaa tuotantoa korvaavia.
Nyt samaan aikaan osuu iso kysynnän kasvupiikki myös bioenergian raaka-aineesta; pienpuusta, hakkuutähteistä, puun kuoresta ja teollisuudesta saatavista sivuvirroista.
– Kun tähän lisätään vielä parhaillaan menossa oleva turpeen alasajo, ollaan todellakin uuden edessä, korjuuyrittäjä summaa.
"Hinta huolestuttaa"
Lämmitykseen kelpaavaa pienpuuta on metsissä tuhottomasti. Nyt niille avautui yhdessä yössä parempi markkina. Iso kysymysmerkki on miten käy teollisuuden ainespuuksi kelpaavalle mänty-, kuusi- ja koivukuitupuulle.
Nouseeko energiapuun hinta niin paljon, että metsänomistajille on edullisempaa myydä se polttoon kuin metsäteollisuudelle.
– Ainakin Itä-Suomessa hinnan pitää nousta. Venäjän tuonti on näkynyt eniten lähellä itärajaa. Esimerkiksi Keski-Suomessa on paljon toimivammat energiapuumarkkinat ja siellä maksukykyä on ollut, sanoo MHY Pohjois-Karjalan metsävarapäällikkö Mika Lappalainen.
Savon Voiman liiketoimintajohtaja Juha Räsänen myöntää, että hintatason kehitys huolestuttaa.
– Kun kysyntä kasvaa, niin yleensä hinta tahtoo nousta, mutta se on aikaista vielä sanoa, Räsänen muotoilee MTV Uutisten haastattelussa.
– Hinta määräytyy markkinoilla. En uskalla lähteä sitä ennustamaan, Sikanen kommentoi.
Etelä-Suomi kestävyysrajalla
Suomen metsiä odottavat isot savotat joka tapauksessa. On esitetty huoli, että hakkuut nousevat jo kestävyysrajalle. Vuonna 2021 hakkuut olivat Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 76 miljoonaa kuutiota. Teollisuus käytti 65 miljoonaa ja energiaksi meni kymmenkunta miljoonaa mottia.
Luken laskelmien mukaan hakkuut ovat olleet jo viime vuosina yli 90 prosenttia suurimmasta mahdollisesta kestävästä kertymästä. Kasvun rajat alkavat tulla vastaan. Tosin alueelliset erot ovat suuria.
– Etelä-Suomessa kisa on ollut jo perinteisesti kohtuullisen tiukka ja siellä varat ovat olleet jokseenkin täyskäytössä. Kyllä tässä koko Suomen mittakaavassa mielenkiintoinen tilanne eittämättä syntyy, vahvistaa johtava tutkija Lauri Sikanen.
Tuontipuun osuus oli vuonna 2021 arviolta 12 miljoonaa kuutiota, josta kolme neljäsosaa tuli Venäjältä. Haketta itärajan takaa tuli noin kaksi miljoonaa kuutiota. Määrä kasvoi vuosi vuodelta.
– Tuontihakkeen määrä ei kuitenkaan ole niin suuri, että sen loppuminen pelkästään aiheuttaisi meillä kriisin, Sikanen sanoo.
MTK: puuta saa rahalla
MTK on keskittynyt pari viikkoa viestinnässään korostamaan, että puuta riittää ja sitä saa rahalla.
– Suomessa tuonnin loppumiseen voidaan suhtautua suhteellisen levollisin mielin. Kaikki teollisuuden tarvitsema puu löytyy kotimaan metsistä ja se on saatavissa normaalisti markkinoilta ostamalla, metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo keskusliiton tiedotteessa.
Metsänomistajat ovat olleet pitkään tyytymättömiä erityisesti kuitupuun hintaan. Korona-aikana puukauppa on käynyt vilkkaasti, mutta hintataso sapettaa. MTK muistuttaa, että lopputuotemarkkinoiden nousseet hinnat toivat metsäteollisuudelle ennätystulokset.
– Puun hinnat eivät seuranneet valitettavasti teollisuuden tuotteiden hintakehitystä. Metsäteollisuuden taloustilanne on hyvä ja se pystyy oikeudenmukaisella hinnoittelulla hankkimaan puun kotimaasta, metsäjohtaja huomauttaa.
Tukia jäänyt käyttämättä
MTK ei tällä kertaa kannata veroporkkanoiden käyttöä puun liikkeelle saamiseksi.
– Mitään määräaikaisia muutoksia markkinamekanismeihin tai verotukseen ei tule tehdä, se on varmin tapa sekoittaa puumarkkinat, keskusliitto tiedottaa.
Savon Voima on iso bioenergian hankkija erityisesti Kuopion ja Joensuun lämpövoimalaitoksilleen. Yhtiössä verohoukutus nähdään yhtenä työkaluna.
– Veroporkkanoita tarvitaan ensiharvennuspuun korjuuseen. Lisäksi tarvitaan tiedottamista ja laajaa ymmärrystä siitä, mikä tuleva puun tarve on, liiketoimintajohtaja Räsänen muistuttaa.
Suomessa on jäänyt käyttämättä jo pitkään merkittävä summa metsänhoitoon varattuja tukia joka vuosi. Näiden nk. kemera-tukien merkitys korostunee uudessa tilanteessa.
– Energiapuun harvennuskohteista on ollut ylitarjontaa eikä niille ole oikeasti markkinaa löytynyt, mutta nyt ne saadaan markkinoille. Samalla hiilen sidonta paranee ja luontokin tykkää, Lappalainen huomauttaa.
Luken Sikanen alleviivaa, että veroratkaisujen pitää olla työkalupakissa mukana, mutta harkiten.
– Politikkojen ei yleensä kannata sekaantua markkinoihin. Se nähtiin turvepäätöksissä, kun markkinareaktio oli hallitsematon ja odottamaton. Joskus pitää kuitenkin vain toimia ja toivoa, että kaikki menee hyvin, Sikanen sanoo.
Turve halutaan takaisin
Hallitusohjelman tavoitteena on puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. Ala reagoi ilmastosyistä johtuvaan paineeseen rajulla tavalla, ja toiminnan alasajon vauhti yllätti kaikki osapuolet, myös päättäjät.
Moni turveyrittäjä halusi romuttaa kalustonsa, kun siitä maksettiin jopa korvausta. Ukrainan kriisin myötä kaikki tehdyt päätökset, niin poliittiset kuin yrityskohtaisetkin, näyttävät nyt hätiköidyiltä. Turpeen palauttamista kiireellä raaka-ainepakettiin huudetaan jo laajasti.
Esimerkiksi Neuva, entinen Vapo, ilmoitti jo aloittavansa turpeen tuotannon uudestaan ensi kesänä ainakin Itä-Suomessa. Paikallisesti esimerkiksi Pohjanmaalla on vedottu päättäjiin, että turpeennoston alasajo keskeytetään. Luonnonvarakeskuksessa tilannetta ei pidetä vielä menetettynä.
– Jos olisimme ehtineet romuttaa kaiken turvekaluston niin olisimme huomattavasti tukalammassa tilanteessa, Sikanen arvioi.
Huoltovarmuuden näkökulmasta Suomen turvepäätöksistä on esitetty pessimistisiä arvioita.
– Turpeen merkitys huoltovarmuuspolttoaineena on menetetty, sanoi Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen Maaseudun Tulevaisuudessa helmikuun lopulla.
Joensuuta lämmitetty tuontihakkeella
Savon Voima keskeyttää Venäjältä tulevien polttoaineiden vastaanottamisen ja hankinnan. Joensuun voimalassa kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon lämmönlähde on ollut kolmasosaltaan venäläistä.
– Meillä on tietysti kasassa vielä varastoissa sitä haketta, mutta emme ota enää vastaan, liiketoimintajohtaja Räsänen vahvistaa.
Savon Voima pitää kansallisesti tärkeänä turpeen polttoainekäytön alasajon siirtämistä vähintään 2030 saakka, jotta sähkö- ja lämpöjärjestelmälle annetaan aikaa sopeutua.
Yhtiö on mukana 70 prosentin omistusosuudella alkuvuonna perustetussa Itä-Suomen Biomassa Oy:ssä. Loput yhtiöstä omistaa Taaleri-konserni. Uusi hankintayhtiö tavoittelee miljoonan biomassakuution hankintaa ja Suomen viidenneksi suurimman yhtiön asemaa.