Iranin kansannousussa tapahtunut väkivalta oli erilaista kuin aiemmissa mielenosoituksissa, iranilainen kertoo MTV Uutisille.
Näky yllätti sekä mielenosoittajat että turvallisuuskoneiston.
Kello oli kahdeksan. Oli tapahtunut se, mitä Iranin entisen hallitsijan poika, Mohammad Reza Pahlavi oli toivonut.
Pari päivää aikaisemmin Pahlavi oli videoviestissään kannustanut ihmisiä protestoimaan torstaina ja perjantaina 8.–9. tammikuuta.
Talousongelmista ryöpsähtäneet mielenosoitukset olivat saavuttaneet lakipisteensä.
Kaupungin pääkadulla seissyt iranilainen Kamran ei ollut aiemmin nähnyt vastaavaa.
– Poliisi ja armeija vaikuttivat ymmärtävän, etteivät he voi tehdä mitään, hän sanoo MTV Uutisille.
Mielenosoittajat huusivat kahta iskulausetta.
Yhdessä ilmaistiin kansannousun olevan "viimeinen taistelu", jonka jälkeen Pahlavi palaa valtaan. Toisessa sloganissa uhottiin islamilaisen tasavallan kaatuvan.
Torstai-iltana tunnit kuluivat ja mielenosoitus pysyi Kamranin mukaan varsin rauhallisena. Poliisin ja armeijan väkeä oli kaduilla lähinnä "näytösluontoisesti".
Kello 23 kaikki muuttui. Tapahtui jotain peruuttamatonta. Kuin joku jossain olisi päättänyt, että nyt saa riittää.
– Hallinto pelästyi. He näkivät, että nämä voivat olla heidän viimeiset päivänsä, Kamran sanoo.
Iranin kansannousu sai aikaan myös tukimielenosoituksia. Kuva Pariisista.AFP / Lehtikuva
Teurastus
Mielenosoittajia oli tapettu jo aiemmin, mutta Kamran uskoo massamaisen teurastamisen alkaneen hänen kotikaupungissaan puolenyön lähestyessä.
– Ensin he käyttivät jonkinlaisia pellettiammuksia ja savua. Laukausten äänestä kuuli, milloin he vaihtoivat koviin ammuksiin, Kamran sanoo.
Samana iltana Teheranin keskushallinto sulki koko Iranin puhelin- ja internetyhteydet.
Ainoa tapa kommunikoida oli kasvotusten, Kamran sanoo.
Puhelin ei kuitenkaan hiljentynyt, mutta tekstiviestejä saapui vain keskushallinnolta.
MTV Uutiset on nähnyt ruutukaappauksia tekstiviesteistä, joiden sävy oli uhkaileva.
Iranin hallinto kierrätti tammikuun lopulla ulkomaisia valokuvaajia Teheranissa. Kuva on otettu moskeijassa.AFP / Lehtikuva
Kaduilla oli väitetysti terroristiryhmiä ja aseistautuneita henkilöitä, joten perheiden tuli huolehtia jälkikasvustaan. Merkittävä osa mielenosoituksiin osallistuneista oli nuoria.
Uhkaukset ja torstai-iltana käytetyt kovat ammukset eivät pitäneet perjantaina ihmisiä poissa kaduilta.
Turvallisuuskoneiston toiminta oli kuitenkin muuttunut. Iranilaisille tehtiin selväksi, että protestit tukahdutetaan tappamalla.
– Se oli kuin sotaa. Me vain juoksemme karkuun. Olimme onnekkaita, ettei meitä tapettu, Kamran kuvailee.
– Lyhyt ja brutaali päivä, hän toteaa.
Iranin kansannousuissa on yhdysvaltalaisen ihmisoikeusjärjestö HRANA:n mukaan kuollut ainakin 7 005 ihmistä ja 11 730 tapausta tutkitaan. Iranin hallinnon mukaan kuolleita on 3 117.
Rajat poistuivat
Sana "brutaali" toistuu, kun kansannousun kokeneet iranilaiset kertovat mielenosoitusten väkivallasta.
Yasnan mukaan keskushallinnon väkivallassa oli uusi piirre.
– Ennenkin ihmisiä hirtettiin, mutta siinä oli prosessi. Ensin pidätys, sitten näytösoikeudenkäynti. Hallinto kertoi tarinan ennen tappamista, Yasna sanoo.
– Nyt ei ollut mitään rajoja. Emme ole nähneet tällaista julmuutta ja väkivaltaa, hän jatkaa.
Yasnan ei osallistunut mielenosoituksiin. Hän sanoo käyneensä protestien aikana ulkona vain pari, kolme kertaa.
Tammikuun 8.–9. päivien suurprotestien jälkeen moni joutui kotiin palatessaan huomaamaan, että ystäviä ja perheenjäseniä oli haavoittunut tai menehtynyt, Farhad sanoo.
Ihmisten kerrotaan käyneen ruumishuoneilla läpi valtavia määriä vainajia mahdollisesti löytääkseen kadonneet läheisensä.
– Se oli shokki kaikille. Meidän olisi pitänyt tietää, että näin voi tapahtua, mutta väkivallan kokeminen toi paljon surua ja vihaa, Farhad kertoo.
Ulkomaista lehdistöä Teheranissa laajojen mielenosoitusten jälkeen 21. tammikuuta.AFP / Lehtikuva
Tuhansista kuolonuhreista huolimatta osa iranilaisista on nyt vähemmän peloissaan kuin ennen mielenosoituksia, Farhad sanoo.
Näin siitä huolimatta, että ihmiset tietävät, miten heitä uusissa protesteissa kohdeltaisiin.
– Se olisi itsemurha, Kamran sanoo.
Yksi kansan kadulle palauttava tapahtuma voisi Farhadin mielestä olla Yhdysvaltojen paljon spekuloidut iskut Iraniin.
Kaikki ymmärtävät
Kaikki MTV Uutisten haastattelemat iranilaiset kertovat mielenosoittajien olleen pääasiassa nuoria, tyypillisesti noin 20–25-vuotiaita.
He etsivät kaduilta tulevaisuuttaan, Kamran sanoo.
Tavallisina päivinä kaikki voi Iranissa näyttää hyvältä, Kamran sanoo. Kansa "kärsii hiljaisesti".
– Verhon takana on paljon ongelmia. Ihmiset eivät usein sano sitä ääneen, ellei ole mielenosoitusta, Kamran jatkaa.
Iranissa on ollut mielenosoituksia tasaisin väliajoin. Edelliset alkoivat vuosina 2019 ja 2022. Kamranin mukaan jokaisella protestilla on oma viestinsä.
– Nyt kaikki ymmärtävät, että ilman ulkovaltojen puuttumista on mahdotonta muuttaa mitään. Emme voi tehdä enempää, hän sanoo.
Iranissa juhlittiin vuoden 1979 vallankumousta helmikuussa.AFP / Lehtikuva
Kaikkien jutussa haastateltujen iranilaisten nimet on muutettu turvallisuussyistä. Heidän henkilöllisyytensä on MTV Uutisten tiedossa.
MTV Uutiset ei pysty vahvistamaan haastateltujen kokemuksia. Niiden antama kuva tapahtumista on samankaltainen kuin asiantuntija-arviot ja ihmisoikeusjärjestöjen raportit.
Ihmisoikeusjärjestö HRANA mukaan Iranissa tehdään yhä pidätyksiä mielenosoituksiin liittyen. Myös nettiyhteyksissä on laajoja rajoituksia, mikä on läpi protestien vaikeuttanut luotettavan tiedon saamista.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
