Kelirikkokevät on alkanut ja lisää kuoppaisia teitä on luvassa – nämä ovat pahimmat alueet

12:02
Kelirikkokaudesta ennustetaan vaikeaa – katso Viiden jälkeen -ohjelmasta, miten teiden rapistuminen pyritään estämään.

Kevät on taas täällä, ja sen myötä myös kelirikkokausi on alkanut niin Pohjanmaalla kuin Etelä-Suomessakin. 

Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen Väyläviraston kunnossapito-osaston johtajan Magnus Nygårdin mukaan tilanne on akuutein Pohjanmaalla.

– Pohjanmaalle tuli nopeassa tahdissa painorajoituksia, koska kelirikko lähti etenemään nopeasti. Oli hyvin märkää ennen kuin talvi alkoi. Nyt, kun lumi alkoi sulamaan, niin pienelle alueelle tuli 200 kilometrille rajoituksia, Nygård kertoo.

Kelirikko aiheutuu, kun roudan sulaessa vesi ei pääse haihtumaan tai valumaan tien rakenteista. Se jää ikään kuin vangiksi ja alkaa heikentämään tien rakennetta. Liikenne sitten herkemmin rikkoo pehmentyneet tiet.

Jotta tiet eivät täysin rappeutuisi, nähdään Suomessa teillä perinteisesti keväisin painorajoituksia. 

– Kevät on edennyt hyvin nopeasti. Lisäksi on tullut runsaasti vesisateita viime ja tällä viikolla, Nygård jatkaa.

Pohjanmaan tapaan myös Savo-Karjalan seudulla rajoituksia riittää jo nyt.

– Alueella on noin kolmannes Suomen sorateistä. Luonnollisesti sinne myös mahtuu kelirikkoja. Rajoituksia tulee jopa päällystetyille teille, Nygård kertoo.

Savo-Karjalan sorateiden runsautta selittää liikenteen vähyys. Valtaosalla Suomen sorateistä ajaa korkeintaan 100 ajoneuvoa päivässä, Nygård sanoo.

Vaikea kelirikkokevät luvassa

Vaikka kelirikosta kärsitään keväisin, niin sitä rajoitetaan syksyisin.

– Syysmuokkaus on hyvin tärkeää. Jos soratie saadaan harjanteeseen, niin vesi ei jää makaamaan. Kun kelirikko on päällä, niin aika vähän on tehtävissä. Kevyesti voidaan ajaa mursketta, mutta muuten joudutaan odottamaan kuivumista, Nygård toteaa.

Soratiet ovat mutkista usein kallellaan juuri kelirikon estämisen vuoksi. Silloin vesi pääsee valumaan pois ajoväylältä.

Nygårdilla on selvä toive kevään sääksi, jotta pahimmilta kelirikoilta vältyttäisiin. Päivät saisivat olla aurinkoisia ja tuulisia. Öisin voisi olla pakkasta.

Talvisin kelirikkoon pyritään varautumaan pitämällä teiden lumipeite ohuena. Näin keväällä sulavaa vettä on mahdollisimman vähän. Myös ojat ja rummut täytyy pitää kunnossa.

– Jos kevät etenee näin nopeasti ja tulee pitkiä sateita, niin kelirikkoja tulee paljon. Sitten painorajoitukset lisääntyvät, Nygård sanoo.

Kokeneet aluevastaavat osaavat ennustaa varsin hyvin, millainen kelirikko on tulossa.

– Ennusmerkit ovat aika vaativalle kelirikolle, Nygård arvioi.

Sorateihin on kertynyt korjausvelkaa.

– Viime vuosina on ollut keskimäärin niukkuuden jakamista teiden kunnossapidossa. Parhaillaan uudistetaan toimintalinjaa. Jos pystyttäisiin pitämään vilkkaimmat soratiet paremmassa kunnossa. Tietysti (kaikki) soratiet pidetään sellaisessa kunnossa, että niillä voidaan liikennöidä, Nygård kertoo.

Malttia liikenteeseen

Etelä-Suomessa oli viime vuonna käytännössä lumeton talvi. Nyt päättymässä oleva talvi oli puolestaan runsasluminen.

Miten lumen määrä vaikuttaa kelirikkoon, Ely-keskuksen kunnossapitovastaava Henri Aaltonen?

– Käytännössä jo pitkä pakkasjakso vaikutti siihen, että kelirikko alkoi etelässäkin vasta viikko sitten. Viime talvena, kun vastaavaa ei ollut, niin kelirikko jatkui läpi koko talven, Aaltonen sanoo.

– On kuitenkin ennustettu, että eteläänkin tulee vaikea kelirikko. Lunta on ollut paljon ja pakkasjakso oli pitkä, Aaltonen jatkaa.

Miten huonokuntoisilla, kelirikosta kärsivillä teillä sitten pitäisi ajaa?

– Rauhassa ja malttia liikenteeseen. Sillä pääse jo pitkälle, Aaltonen ohjeistaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja