Keliakia yleistyy jatkuvasti

Keliakia eli viljan gluteenin imeytymishäiriö yleistyy jatkuvasti. Peräti joka sadas suomalainen potee sitä. Gluteeniton ruokavalio tehoaa puhjenneeseen keliakiaan, mutta pian on mahdollista diagnosoida tautiriski jo ennen kuin suolivaurio on syntynyt. Ennaltaehkäisy on tärkeää, koska hoitamaton keliakia lisää riskiä sairastua syöpään ja luukatoon.

Keliakia on tauti, jossa viljan valkuainen gluteeni vaurioittaa ohutsuolen nukkaa. 1970-luvun puolivälissä sen arveltiin häviävän, mutta kävikin päinvastoin. Taudin kirjo on myös laajentunut niin, että siitä esiintyy eriasteisia muotoja. Selkeää syytä taudin yleistymiselle ei tiedetä.

Hyviäkin uutisia on: Suomessa lapsuusiän tyypillinen ripulia aiheuttava keliakia on vähentynyt, toisin kuin Ruotsissa. -Eroa on selitetty esimerkiksi sillä, että Ruotsissa yhdeksänkuukautiset lapset saavat gluteenia kolminkertaisesti suomalaisiin verrattuna. Lisäksi meillä pitkä rintaruokinta saattaa siirtää taudin puhkeamista, kertoo Sari Iltanen, jonka väitöskirja latentin keliakian ennustetekijöistä tarkastettiin perjantaina Tampereen yliopistossa.

Klassiset oireet ovat vähentyneet

Keliakia pystytään tunnistamaan yhä paremmin. Taudin kliininen kuvakin on monipuolistunut ja muuttunut. Sen klassiset oireet, kuten ripulitaipumus, löysät ulosteet, oksentelu ja painonlasku, ovat nykyisin melko harvinaisia. Varsinaisen oireisen keliakian lisäksi voidaan puhua oireettomasta eli piilevästä keliakiasta, jossa tauti on olemassa, mutta potilaalla on epätyypillisiä oireita tai hän on täysin oireeton. Kolmas muoto jatkumossa on latentti keliakia, jossa limakalvovaurio kehittyy vasta myöhemmin. Normaalisti keliakia diagnosoidaan vasta, kun tauti on puhjennut. Sari Iltanen on kuitenkin väitöskirjassaan etsinyt keliakian kehittymistä ennustavia ns. markkereita, jotka paljastaisivat vielä latentissa vaiheessa olevan taudin. -Taudin varhainen toteaminen on tärkeää, sillä hoitamattomana se lisää aikuisilla ja vanhuksilla riskiä sairastua syöpään ja luukatoon.

Keliakian diagnosointi perustuu ohutsuolikoepalaan, joka paljastaa puhjenneen keliakian. Nyt on kuitenkin löydetty "terveen" ohutsuolen limakalvolta markkereita, jotka kertovat keliakian olevan kehittymässä. Varhainen taudin toteaminen mahdollistaisi taudin ennaltaehkäisyn gluteenittoman ruokavalion avulla. -Tavoitteena on ollut laajentaa keliakiakäsitettä niin, että osoitetaan tietyn perimän omaavien potilaiden kuuluvan keliakiaperheeseen eli riskiryhmään. Heillä on veren seerumissa yleensä vasta-aineita vaikka ohutsuolen limakalvo on vielä normaali.

Keliakia voi olla autoimmuunitauti

Keliakian on siis havaittu olevan perinnöllinen sairaus. Uusimpien arvioiden mukaan keliakia kuuluisi myös ns. autoimmuunitauteihin, joihin kuuluvat reuma ja astma. Niissä elimistö kehittää vasta-aineita omaa kudosrakennettaan vastaan. Eräs autoimmuunitauti on Sjögrenin syndrooma. Sari Iltanen havaitsi tutkimuksessaan, että tällä taudilla on selvä yhteys keliakiaan. Jopa 15 prosenttia syndroomaa sairastavista kärsii myös keliakiasta. -Molemmilla ryhmillä on samanlainen geneettinen tausta. Sjögrenin syndrooma on sairaus, johon liittyy silmien ja suun kuivumista, sylkirauhasten tulehdussolukeräytymiä sekä veressä olevia vasta-aineita.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat