Keino parantaa ykköstyypin diabetes on askeleen lähempänä – "Toivoa on, mutta jäitä hattuun"

Ykköstyypin diabeteksen parannuskeino askeleen lähempänä 1:17

Suomalaisten kansantaudin diabeteksen tutkimuksessa on jälleen otettu askel eteenpäin. Hiiriin istutetuissa soluissa saatiin insuliinintuotanto palaamaan pitkäksi aikaa.

– Tämä on pieni palanen edistysketjussa, mutta paljon on vielä edessä. Jos diabetesta sairastava lapsi on nyt kuusivuotias, niin varmasti hänen elinaikanaan tämä toteutuu ja piikityksestä pääsee eroon, valaa toivoa professori Timo Otonkoski.

"OIH! Kunpa tästä tulisi TOTTA! Olisi kyllä YLINTÄ HUIPPUA! "

Vuonna 2014 Harvardin tutkijat keksivät miten insuliinia tuottavia soluja pystyy valmistamaan massiivisia määriä. Tätä keksintöä hehkutettiin maailmalla laajasti. Nyt puolestaan MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) tutkijat ovat todistaneet, että solujen istuttaminen hiiriin voi palauttaa insuliinintuotannon kokonaan pitkäksi aikaa. Käytännössä insuliinipistoksia ei enää tarvittaisi, vaan diabeetikoille siirrettäisiin insuliinia tuottavia soluja aina muutaman vuoden välein.

Optimistisia realisteja

– Tässä uutisessa ei ole sinällään mitään uutta, mutta se on yksi pieni palanen edistyksen ketjussa. Näitä testejä on tehty jo ihmiselläkin, mutta huonoin tuloksin. Esimerkiksi Kaliforniassa on menossa testi ihmisillä. Tässä täytyy olla optimisti, mutta myös realisti, muistuttaa professori Timo Otonkoski Helsingin yliopistolta ja Lastenklinikalta.

"Tämä uutinen antaa toivoa siitä, että joskus minunkin tyttäreni saa terveytensä takaisin. Ja saa elää vielä tavallista elämää."

Timo Otonkoski on yksi Suomen arvostetuimpia kantasolututkijoita. Viime vuonna hänen tutkimusryhmänsä sai mm. 100 000 euroa tutkimukseen, jonka tarkoituksena on hyödyntää viimeaikaista kehitystä kantasoluteknologian ja perintöaineksen eli genomin muokkauksen alueella. Monogeenista diabetesta sairastavien solunäytteistä tuotetaan monikykyisiä iPS-kantasoluja, jotka erilaistetaan edelleen haiman saarekesoluiksi. Tutkimusryhmä kykenee tuottamaan insuliinia erittäviä soluja.

– Suuri kysymys on myös se, miten siirrot saataisiin turvalliseksi. Hyljintä on yksi ongelma ja se, miten ykköstyypin keho saadaan toimimaan niin, että se ei tuhoa siirrettyjä soluja. Hiirillä nämä solut toimivat, koska ne on paketoitu tavallaan mikrokapseleihin, kalvon sisälle. Hiirellä se onnistui hyvin. Ja sinänsä tämä MIT:n tulos on hyvä uutinen, että ensi kerran näin on käynyt.

Läpimurtoja jatkuvasti

Tuhansissa suomalaisissa perheissä janotaan uutisia ykköstyypin diabeteksen tutkimuksen tuloksista. Pienikin edistysaskel uutisoidaan läpimurtona.

"Ottaisin tämän kehityksen askeleen vastaan mieluummin kuin lottovoiton. Kertonee ehkä siitä, miten elämää kuormittavaa ja huolestuttavaa kahden d-lapsen hoito on. Lapsethan pärjää ja ovat reippaita, mutta äitinä soisin heille huolettomamman ja terveen lapsuuden ja nuoruuden - diabetes kun ei anna vapaapäiviä hoidosta."

– Jo 80-luvulla sanottiin, että kymmenen vuoden päästä keinot ykköstyypin parantamiseen keksitään. Ja tuntuu, että niin sanotaan vähän väliä. Nyt tiedetään jo hurjasti enemmän ja tutkitaan todella paljon. On kuitenkin myös niin, että mitä enemmän tutkitaan sen monimutkaisemmaksi ykköstyyppi muuttuu. En kuitenkaan halua olla pessimisti, vaan varmasti ratkaisu joskus löytyy. Olisihan se ihan huikea uutinen, kertoo Diabetes-lehden päätoimittaja ja Diabetesliiton viestintäpäällikkö Tarja Sampo.

Jäitä hattuun, toivoa menettämättä

Professori Otonkoski muistuttaa, että vielä menee aikaa ennen kuin lapsidiabeetikot pääsevät edes testiryhmiin. Tyypin 1 diabetes on suomalaisilla lapsilla yleisempi kuin missään muualla maailmassa.

– Testit tehdään tietysti ensin aikuisille, soluja ruiskutetaan vatsaonteloon. Solusiirrot tulevat varmasti alussa olemaan myös superkalliita. Sanoisin, että jäitä hattuun, sillä on turhauttavaa esimerkiksi diabetes-lapsien vanhemmille vuodesta toiseen lukea, että nyt tauti on selätetty ja parannuskeinot keksitty.

Otonkoski antaa kuitenkin toivoa. Esimerkiksi nyt kuusi-vuotiaan diabeteslapsen elinaikana hoito varmasti keksitään, eikä koko loppuelämää tarvitse piikittää insuliinia.

– Olen ihan varma, että pienen lapsen elinaikana tämä on jo selätetty.

Lisää aiheesta DailyMail  ja Telegraph

Kursiivit lainaukset Facebookin Diabetes-vertaistukiryhmästä.

Lue myös:

    Uusimmat