Kaupan alalta on hävinnyt kahdessa vuodessa 25 000 työpaikkaa – osa kaupoista teki kovaa tulosta koronavuonna, osa oli ahtaalla

Kaupan liiton alustavien tietojen perusteella vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi vajaat neljä prosenttia viime vuonna.

Päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi alustavien tilastojen mukaan lähes seitsemän prosenttia ja liikevaihdon määrä noin viisi prosenttia viime vuonna. Kesko kertoi tänään, että sen vertailukelpoinen liikevoitto oli 567,8 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2019 oli 461,6 miljoonaa euroa.

Kesko uskoo pysyvänsä ennätystahdissa tänäkin vuonna.

– Näkymät ovat positiiviset. Uskomme pystyvämme kasvattamaan myyntiä. Olemme kuitenkin antaneet laajan tulosohjeistuksen, koska pandemia on vielä päällä ja se luo ennustamiseen epävarmuutta, Keskon pääjohtaja Mikko Helander sanoo.

Kesko ennustaa liikevoittonsa olevan 520-620 miljoonan kokoinen tänä vuonna eli tulosohjeistuksessa on Helanderin sanoin laajuutta.

Vaatekauppa kärsi

Koronavuoden hyötyjiä olivat ruoka- ja rautakauppa, kodin tekniikka sekä urheilu- ja sisustuskauppa, kun etätyö ja -opiskelu yleistyivät.

Samalla muun muassa muotikauppa menetti vuoden liikevaihdosta lähes neljänneksen

– Myös kirja- ja kultakaupoilla sekä optisen alan liikkeillä oli heikko vuosi. Optisen alan liikkeet tosin paransivat liikevaihtoaan viime vuoden loppupuolella, mutta alkuvuosi oli niille vaikea, kertoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.

Kyseinen kehitys jatkuu todennäköisesti yhtä pitkään kuin koronapandemia.

Kaupan liitto arvioi vähittäiskaupan liikevaihdon määrän kasvavan tänä vuonna noin 2,5 prosenttia, jos pandemia alkaa hiipua ja liikkuminen, matkustaminen ja palveluiden käyttö vilkastuvat jo kesän aikana.

– Täysin entiselleen vähittäiskauppa ei koronan jälkeen palaa. Jotkut muutokset niin kuluttajakäyttäytymisessä kuin kaupan omissakin toiminnoissa ovat pysyvämpiä, Kurjenoja arvioi.

Työpaikkoja kadonnut

Verkkokauppa kasvoi huomattavasti enemmän viime vuonna kuin aiemmin. Kasvua oli 18 prosenttia, kun 2010-luvulla kasvuvauhti on keskimäärin ollut kymmenen prosenttia.

– Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että erikois- ja käyttötavarakauppa pystyisivät investoimaan voimakkaasti digitalisaatioon sekä palvelu- ja tuotekehittelyyn, jotka kantaisivat myös kansainvälisillä markkinoilla, Kurjenoja korostaa.

Kaupan alan pärjäämisessä on kyse tuhansista työpaikoista. Kahden viime vuoden aikana vähittäiskaupan työllisyys on kutistunut 25 000 työllisellä, eikä merkittävää kasvua ennusteta lähivuosille.

Työllisyyden vähenemiseen vaikuttaa kansainvälisen ja kotimaisen kilpailun kirittämä toimintojen tehostuminen, mikä näkyy muun muassa digitalisoitumisena, automatisaationa ja ketjuuntumisena.

Taustalla on Kaupan liiton mukaan myös pitkään jatkunut kehitys, jossa yritysten määrä on pienentynyt esimerkiksi kansainvälisten ketjujen vallattua markkinoita ja uusia yrityksiä on perustettu aikaisempaa vähemmän.

Kaupan liitto penää yrittäjyyden vahvistamista, kuluttajien ostovoimasta huolehtimista sekä kaupunkikeskustojen elinvoimaisuudesta huolehtimista.

Käytännössä kaupunkikeskustojen elinvoimaisuus tarkoittaisi kivijalkakauppojenpärjäämistä.

– Kun pääsemme ’uuteen normaaliin’, on entistä tärkeämpää, että kaupunkikeskustojen toimivuuden, saavutettavuuden ja viihtyvyyden eteen tehdään hartiavoimin töitä yrittäjyyden mahdollistamiseksi. Kauppa oli murroksessa myös Suomessa jo ennen koronaa, eikä pandemia ole muuttanut tilannetta, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo.