Mitä jokaisen lautaselta tulisi löytyä niin sisäisen kuin myös ulkoisen hyvinvoinnin kannalta. Ravitsemusasiantuntija kertoo.
Funktionaalisen lääketieteen asiantuntijan Paula Heinosen mukaan tärkeintä ei ole ainoastaan syöty ruoka vaan se, miten se pääsee imeytymään ja sitä kautta solujen sisään.
– Me emme ole vain sitä mitä me syömme, vaan myös sitä mitä syömästämme ruuasta imeytyy ja mitä meidän bakteerit siitä suolistossa muodostavat.
Myös ulkoinen hyvinvointi lähtee sisältä päin. Tästä syystä Heinosen mukaan jokaisen lautaselta tulisikin löytyä kotimaisia marjoja. Niissä on antioksidantteja, mineraaleja ja vitamiineja. Myös vihannekset täytyy olla.
– Tulisi syödä eri värisiä vihanneksia, esimerkiksi vihreää avokadoa, punaista grillattua tomaattia ja oranssia höyrystettyä porkkanaa. Tärkeää on myös se, miten valmistat ruuan ja kuinka hyvin pureskelet sen. Tärkeät ravintoaineet eivät imeydy, jos et pureskele tarpeeksi.
Iho tarvitsee rasvaa myös sisältäpäin. Kylmäpuristetut öljyt ovat tärkeitä ja myös pähkinöissä ja siemenissä on hyvää rasvaa. Niissä on myös kalsiumia, magnesiumia ja kaliumia oikeassa suhteessa.
Heinonen suosittelee öljyistä luomuöljyjä, esimerkiksi oliiviöljyä, avocadoöljyä, hamppuöljyä.
– Niitä voi syödä muutaman ruokalusikallisen päivässä.
Valkuaisaineita ja proteiinia pitäisi myös olla joka aterialla.
– Panosta laatuun. Suosi esimerkiksi kanaa, kalkkunaa, tofua ja palkokasveja. Myös hapanmaitotuotteissa on valkuaista, jos ne sopivat.
Täysjyväviljaa ei tule unohtaa. Kuin ei myös vettä. Sitä tulisi juoda myös ruoka-aikojen ulkopuolella ja Heinosen mukaan mieluiten seisonutta vettä.
Älä unohda ravintolisiä
Ravintolisiä tulisi jokaisen syödä Heinosen mukaan yksilöllisesti mutta D-vitamiinia tulisi kaikkien syödä.
– Ilman D-vitamiinia immuunijärjestelmä ei pysty toimimaan. D-vitamiini ehkäisee muun muassa tyypin-1-diabetesta, MS-tautia, reumaa ja se laskee verenpainetta. Sillä on hyvin tärkeitä vaikutuksia ja Suomessa me emme saa sitä tarpeeksi varsinkaan talvikuukausina.
Heinonen suosittelee mittauttamaan D-vitamiinitason laboratoriossa. D-vitamiinipitoisuus tulisi olla yli 100 nmol/l. Jos ei pääse siihen, annosta pitää lisätä.
Myös omega3-rasvahapoista voi olla hyötyä varsinkin jos ei syö kalaa riittävästi.
Muiden ravintolisien kohdalla niiden syöminen on yksilöllistä.
– Pitäisi selvittää mitä puutoksia on syntynyt vuosien varrella, esimerkiksi magnesium, jodi, seleeni, B12-vitamiini. Puutokset pitää luonnollisesti aina korjata.
Ravintoa yksilöllisesti
On hyvä tiedostaa, että ravinto vaikuttaa geenien luentaan eli ravinto on informaatiota soluille.
– Jos syö jatkuvasti huonosti, se johtaa huonojen geenien aktivoitumiseen.
Heinonen kertoo suomalaistutkimuksesta jossa oli ruisleipäryhmä ja vehnäleipäryhmä. Ryhmässä jossa syötiin vain vehnäleipää, aktivoituivat geenit jotka lisäävät stressiä ja tulehdusta.
Heinosen mukaan olemme myös biokemiallisesti yksilöllisiä. Eroamme perimän lisäksi myös aineenvaihdunnaltamme. Reagoimme myös hyvin yksilöllisesti esimerkiksi ympäristömyrkkyihin, ravinnon lisäaineisiin ja lääkityksiin. Myös vitamiini- ja hivenainetarpeet voivat olla yksilöllisiä.
Jokainen on yksilö ja keho kertoo mitä se tarvitsee.
– Jos tekee kovasti mieli ruisleipää, sitä tulisi syödä koska keho vaatii tuolloin esimerkiksi hiilihydraatteja tai joitain muita täysjyvärukiin sisältämiä tehoaineita.. Jos taas ei tunne halua tai tarvetta syödä esimerkiksi kaalia, ei ehkä pidä syödä sitä, koska se ei mahdollisesti sovi sinun keholle. Mutta jos karkkihyllyllä tekee kovasti mieli karkkia, se ei tarkoita sitä, että keho vaatisi sokeria. Se kertoo vain siitä, että sinulla on nälkä.
Lue myös:
Ravitsemusasiantuntija: Vältä näitä ruoka-aineita
Näin eri vitamiinit vaikuttavat ihoosi
Cyrila Cibulka cyrila.cibulka(at)mtv.fi