Ahdistaa, hikoiluttaa, jännittää. Pelosta kalpeaksi valahtaneet asiakkaat ovat tuttu näky hammaslääkärin vastaanotolla, sillä jopa lähes puolet suomalaisista pelkää hammaslääkäriä. Pelosta ei välttämättä pääse koskaan eroon, mutta sen kanssa oppii pärjäämään.
Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan yksi kymmenestä suomalaisesta pelkää hammaslääkäriä todella paljon ja kolme kymmenestä jonkun verran. Harva kuitenkin osaa kertoa syyn pelkoonsa. Hammaslääkäri Mikko Nyman Oral Hammaslääkäreiltä arvelee, että taustalla saattavat kummitella muiden kauhukertomukset.
– Yleisin syy on varmasti se, että omat vanhemmat tai kaverit ovat pelotelleet. Eihän kenelläkään ole luonnostaan hammaslääkäripelkoa, vaan se tulee vähän kuin perintönä. Hiukan kärjistetysti voisi sanoa, että mitä machompi mies, sitä enemmän hän pelkää hammaslääkärikäyntejä, Nyman sanoo.
Suurin osa pelkopotilaista kertoo ongelmastaan vastaanotolle tullessaan. Poikkeuksen tähän sääntöön tekevät kuitenkin pelokkaat machomiehet.
– Suomalaiset miehet eivät helposti myönnä pelkäävänsä, ja sitten hiki valuu otsalla eikä haluta puudutusta. Hammaslääkäri kuitenkin huomaa pelon eli sitä on turha yrittää peitellä. Kun hammaslääkäri on tilanteen tasalla, hän osaa ottaa asian huomioon.
Luottamusta ja lääkitystä
Hammaslääkärikäyntejä pelkäävän kannattaa etsiä ammattitaitoinen hammaslääkäri, joka esimerkiksi ilmoittaa hoitavansa erityisesti pelkopotilaita, tai jota lähipiiri on suositellut.
– Tärkeintä on saada luottamus potilaan ja hammaslääkärin välille. Käytännössä se voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että ensimmäisellä käynnillä vain jutustellaan ja puhutaan tulevista toimenpiteistä. Samalla selvitetään, mikä potilasta oikeastaan pelottaa: onko se poraaminen, kipu, piikit tai joku muu, Mikko Nyman kertoo.
– Lisäksi voidaan sopia, että jos potilas esimerkiksi nostaa vasenta kättään, hammaslääkäri keskeyttää sen, mitä oli tekemässä. Potilaalla pitää olla tunne, että hän hallitsee tilannetta.
Helpotusta hammaslääkäripelkoon voidaan hakea myös lääkityksestä, esimerkiksi puudutuksesta, ilokaasusta tai esilääkityksestä. Yksi vaihtoehto on myös nukutus, jonka aikana voidaan tehdä isojakin toimenpiteitä.
– Hammaslääkärin kanssa kannattaa myös puhua tehtävistä toimenpiteistä ja tutustua esimerkiksi röntgenkuviin. Kun potilas tietää, miksi esimerkiksi juurihoitoa pitää tehdä, lääkärikäynnit on helpompi hyväksyä.
Käynneistä lipsuminen kostautuu
Hammaslääkärikäynnit saatetaan helposti jättää väliin, jos ne tuntuvat liian pelottavilta. Tämä saattaa kuitenkin johtaa suun terveyden romahtamiseen, sillä vain harvalle meistä ei tule hampaisiin reikiä ilman säännöllistä hoitoa.
– Hampaiden reikiintyminen tai suun tulehdukset ovat usein oireettomia, joten niitä ei välttämättä huomaa itse. Ja jos hammaslääkärillä ei uskalla käydä, tulee usein stressattua siitä, missä kunnossa suu ja hampaat oikein ovat, sanoo hammaslääkäri Mikko Nyman Oral Hammaslääkäreiltä.
– Usein hammaslääkärille tulee mentyä helpommin, jos hammaslääkäri kutsuu seuraavalle käynnille eikä aikaa tarvitse varata itse.
Lähde: Deski
(MTV LIFESTYLE)