Edes viiden euron t-paita ei saisi olla kertakäyttöinen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies kertoo, mitä kuluttajalla on lupa odottaa vaatteiden keston suhteen.
Täysin yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka kauan uuden vaatteen kuuluu kestää, ei ole olemassa. Laissa olevia yleisiä säännöksiä sovelletaan kuitenkin yhtä lailla vaatteisiin kuin vaikka kodinkoneisiin tai autoihin.
– Laissa sanotaan, että tavaran tulee kestävyydeltään vastata kuluttajan perusteltuja odotuksia. Sitä arvioidaan objektiivisesti, eli ratkaisevaa ei ole kuluttajan oma subjektiivinen odotus vaan yleinen olettama. Tuotteen tulee myös aina soveltua siihen käyttötarkoitukseen, johon se on myyty ja markkinoitu: sadevaatteiden täytyy pitää vettä ja vaelluskenkien soveltua maastossa kulkemiseen, Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Jukka Kaakkola sanoo.
Jonkinlaisen ohjenuoran oletettuun kestoikään tarjoaa kuluttajansuojalakiin säädetty kuuden kuukauden virheolettama.
– Se tarkoittaa, että jos tuotteessa ilmenee virhe kuuden kuukauden kuluessa ostotapahtumasta, niin silloin oletetaan, että virhe oli tuotteessa jo myyntihetkellä ja vastuu siitä kuuluu myyjälle.
Virheolettamaa sovelletaan esimerkiksi elintarvikkeita lukuun ottamatta useimpiin kulutustavaroihin. Myös vaatteet ja kengät kuuluvat säännön piiriin.
– Ne ovat tuotteina sellaisia, että niiden voidaan olettaa kestävän vähintään kuusi kuukautta.
Sääntöön on toki poikkeuksia.
– Jos myyjä osoittaa, että virhe on aiheutunut tuotteen vääränlaisesta käytöstä, virheolettama kumoutuu, Kaakkola sanoo.
Koskeeko virheolettama myös sateenvarjoja?
Ei ole kerta tai kaksi, kun uusi sateenvarjo on mennyt rikki heti ensimmäisessä tuulessa. Koskeeko laissa määritelty kuuden kuukauden virheolettama myös sateenvarjoja?
– Minun mielestäni sitä voi periaatteessa soveltaa myös niihin. Sateenvarjo ei ole laadultaan sellainen tuote, etteikö siltä voisi odottaa kuuden kuukauden kestoikää. Sen pitäisi aina soveltua normaaliin käyttöönsä ja oikein käytettynä kestää tavanomaista tuulta, Jukka Kaakkola sanoo.
– Tietysti tämä on vähän tulkinnanvaraista – jos on todella kova myrsky, niin varmaan varjon kuin varjon saa rikki.
Hintaakaan ei Kaakkolan mielestä voi jättää huomiotta.
– Se vaikuttaa aika paljonkin kestoikäodotukseen. Jos ostaa 5–10 euron varjon, niin ei se yleensä kestä kovin kauaa.
– Vääränlainen käyttö voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuote on altistettu suuremmalle rasitukselle kuin mitä sen voi kohtuudella olettaa kestävän. Kesäkenkää on esimerkiksi käytetty talvipakkasilla. Myyjällä on asiassa näyttövelvollisuus.
Hinnalla on väliä
Kaakkola huomauttaa, että tuotteen hinta vaikuttaa kuluttajan laatuodotuksiin ja siten myös kuuden kuukauden virhesäännön soveltamiseen.
– Mitä kalliimpi tuote, sitä parempaa laatua kuluttaja voi odottaa. Hinta on aina otettava huomioon tuotteen riittävää kestoikää arvioitaessa.
– Hyvin halpakaan tuote ei silti saa olla ihan käyttökelvoton. Kyllä viiden euron t-paidallakin on jokin oletus kestävyydestä. Se ei saa olla kertakäyttöinen tai heti pilalla.
Jos tuote menee rikki odotuksiin nähden liian nopeasti, kuluttajan tulee reklamoida siitä myyjälle kohtuullisessa ajassa.
– Ajan kuluminen ei yleensä helpota reklamaation hoitamista.
Lain mukaan virheilmoituksen voi tehdä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ostaja tosiasiallisesti havaitsi virheen. Täten kuluttajalla on oikeus vedota virheolettamaan kuuden kuukauden jälkeenkin. Virheeseen voi vedota vielä myöhemminkin, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai tavara on vaarallinen.
Kuitin esittäminen helpottaa reklamaation hoitamista, mutta myyjä ei voi vaatia sitä. Ostopaikan ja -ajankohdan selvitykseksi käy myös esimerkiksi tiliote.
– Itse tuote on syytä säilyttää, sillä virhe pitää osoittaa viemällä se nähtäväksi liikkeeseen, Kaakkola sanoo.