Katupöly sumentaa ilmaa ja raastaa keuhkoja

Yskää, nuhaa, silmien kirvelyä, päänsärkyä ja väsymystä. Katupöly aiheuttaa monenlaisia oireita. Kuumetta pöly ei sentään nosta ja oireet katoavat ilman puhdistuessa.

Pölystä kärsivien kannalta pahin mahdollinen sää on kuiva kevätsää, jolloin tuuli ja liikenne nostavat kevyttä pölyä hengitysilmaan.

Helsingin kaupungin rakennusviraston ylläpitoinsinööri Tarja Myller kertoo, että Helsingissä hiekotushiekkaa on levitetty oikukkaan talven takia teille ja jalkakäytäville reilusti. 

Katujen puhdistus on jo alkanut, mutta tositoimiin pästään vasta pääsiäisen jälkeen.

– Ennen kuin takatalvi alkoi, ehdimme kaupungin puolesta poistaa karkeaa hiekkaa kaduilta jo muun muassa pääpyöräväyliltä. Keskustan niin sanottu infosiivous alkaa 4. päivä ensi kuuta ja jatkuu kuusi viikkoa. Silloin tulevat kyltit katujen reunoille. Samalla kadut pestään. Mutta kaikkihan riippuu tietysti säistä eli jos yöpakkaset jatkuvat, tietenkään pesu ei silloin ala, Myller selvittää.

Katuhiekka sisältää hiekkaa, asvalttia ja auton renkaiden hiukkasia

Suurin osa katupölystä on hienoksi jauhautunutta asfalttia ja hiekkaa, mutta seassa on myös muun muassa nokihiukkasia, autojen renkaista, jarruista ja muista osista irronnutta materiaalia sekä maaperän mikrobeja. Joukossa voi olla myös siitepölyä. Etelässä kukkivat nyt leppä ja pähkinäpensas.

Hengitysliiton mukaan suurin osa katupölyn hiukkasista on kooltaan niin sanottuja karkeita hengitettäviä hiukkasia, mutta seassa on myös pienhiukkasia. Pienhiukkaset pääsevät tunkeutumaan aina keuhkorakkuloihin ja verenkieroon saakka ja pysyvät elimistössä jopa vuosia.

Katupölyltä suojautuminen on vaikeaa

Katupölyn vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat astmaa, keuhkoahtaumaa, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastavat sekä pienet lapset. Pitkäaikainen altistuminen voi pahentaa kroonisia sairauksia ja ääritapauksessa lyhentää elinikää.

Uusimmissa kansainvälisissä epidemiologisissa tutkimuksissa myös karkeiden hiukkasten korkeiden päivittäisten pitoisuuksien on todettu olleen yhteydessä vakaviin terveyshaittoihin ja muun muassa lisääntyneisiin sairaalakäynteihin ja jopa kuolemiin.

Katupölyltä on vaikea suojautua, koska se kulkeutuu tuulen mukana hyvinkin kauas. Altistumista voi vähentää esimerkiksi välttämällä liikkumista ongelma-alueilla kuivalla säällä pahimpaan pölyaikaan.

Allergia- ja astmaliiton allergia- ja astmaneuvoja Anne Vuorenmaa kertoo, että myös nenäkannua ja suolapiippua kannattaa kokeilla.

– Nenähuuhtelukannulla voi huudella pölyt pois nenän limakalvoilta. Silmälasit voivat suojata silmiä vähän, ja toki niitäkin voi huuhtoa.

Vuorenmaa suosittelee myös uloshengitysventtiilillä varustetun P2-luokan hengityssuojaimen käyttämistä. Keuhkoahtaumaa tai kroonisia sydän- ja verisuonitauteja sekä keskivaikeaa tai vaikeaa astmaa sairastavien kannattaa kuitenkin harkita sen käyttöä tarkkaan.

– Se tuo hengitykseen pientä vastusta ja voi tuoda pahimmillaan jopa paniikin tunnetta, jos hengittäminen on muutenkin vaikeaa.

"Katupölyn yli ei voi lentääkään"

Helsinkiläinen Taina Pekonen kertoo kärsivänsä joka kevät pahoista katupölyongelmista. Hän yrittää kiertää pahimmat paikat, mutta aina se ei ole mahdollista.

– Koitan välttää pölyisiä paikkoja, mutta keskustassa kun asun, niin pakko on pölyisiä katuja pitkin kulkea – kun ei lentääkään osaa, Pekonen naurahtaa.