Suomen väestönkasvu Pohjoismaiden hitainta – hallituksen selvityksessä Suomi tarvitsee selviytyäkseen maahanmuuttoa, tuottavuuden nousua ja terveempää ikääntymistä

5:06
Syntyvyys on Suomessa ennätyksellisen alhaalla – uusi tutkimus paljastaa syyt lapsettomuudelle

Suomen väestönkehityksen kasvaneisiin haasteisiin ei ole yhtä ihmelääkettä. Viime vuosikymmenen aikana Suomen väestökasvu putosi Pohjoismaiden hitaimmaksi.

Suomessa tulisi edistää lapsimyönteistä ilmapiiriä, jossa jokaisen omia lapsilukutoiveita tuetaan. Näin esittää hallituksen tilaama selvitys 2020-luvun väestöpoliittisista haasteista ja mahdollisuuksista.

Suomen väestönkehitys on noussut viime vuosina puheenaiheeksi, sillä 2010-luvun aikana syntyvyys Suomessa aleni neljänneksellä. Suomen väestönkasvusta tuli Pohjoismaiden hitainta, ja vuonna 2019 kokonaishedelmällisyys laski kaikkien aikojen alhaisimmalle tasolleen, 1,35 lapseen naista kohti.

Nykytahdilla Suomen väkiluku laskisi ilman maahanmuuttoa.

Selvityksen mukaan mikään toimi ei yksin riitä väestönkehityksen haasteiden voittamiseen, vaan Suomi tarvitsee niin maahanmuuttoa, syntyvyyden kasvua, koulutustason ja tuottavuuden nousua kuin terveempää ikääntymistäkin.

Selvitys esittää lapsimyönteistä linjausta otsikolla "Lapsia – totta kai". Linjaus ei selvityksen mukaan edellytä hankkimaan omia lapsia, vaan kertoo, että jokainen lapsi on tervetullut ja jokaiseen lapseen panostetaan.

Kansainväliset kokemukset osoittavat, että vauva-, lapsi- ja perhemyönteisyydellä voi vaikuttaa syntyvyyden kehitykseen.

–  Onnellisuus, sosiaalinen luottamus ja tuki lastenhoivassa tukevat syntyvyyden toipumista alhaisen syntyvyyden maissa, kertoo hankkeen selvityshenkilönä toiminut Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch tiedotteessa.

Selvityksen mukaan lapsiperheiden tukeminen olisi paras investointi tulevien sukupolvien hyvinvointiin.

Suomessa lapsilukua koskevat ihanteet ovat alentuneet jonkin verran, mutta toivotun ja saavutetun lapsiluvun välillä on edelleen merkittävä ero. Jos suomalaiset saavuttaisivat toivotun lapsilukunsa, syntyvyys kasvaisi

Pandemia ei toistaiseksi näytä alentaneen syntyvyyttä Suomessa

Viime vuosikymmenen lukemat merkitsevät sitä, että 1980–1996 syntyneet saavat selvästi vähemmän lapsia kuin heitä edeltävät sukupolvet. Syntyvyyden voimakas aleneminen kärjistää väestön ikääntymisen aiheuttamia haasteita ja heikentää julkisen talouden rahoituspohjaa.

Lisähaasteen on aiheuttanut koronaviruspandemia, jonka ennustetaan alentavan syntyvyyttä ennennäkemättömän voimakkaasti useissa länsimaissa.

Suomessa ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut merkkejä syntyvyyden kääntymisestä uuteen laskuun koronan takia, mikä olisi Rotkirchin mukaan torjuntavoitto. Joidenkin ihmisten kohdalla pandemian herättämät ajatukset saattavat jopa tukea lastensaantia. Ennakkotietojen mukaan syntyvyyden pitkään jatkunut lasku taittui Suomessa vuonna 2020.

Suomessa tärkein laajempi syy lastenhankinnan siirtämiseen tai siitä luopumiseen on koettu epävarmuus. Epävarmuutta koetaan niin työsuhteesta ja taloudellisesta pärjäämisestä kuin myös omasta jaksamisesta ja parisuhteesta.

Valtaosa syntyvyyden laskusta johtuu nimenomaan siitä, että esikoisia syntyy vähemmän. Suomessa lapsettomien osuus onkin kasvanut nopeasti vuoden 2010 jälkeen. Lastensaanti on myös polarisoitunut, ja lapsettomien osuus kasvaa erityisesti alemmilla koulutustasoilla.

Selvitys käsitellään osana hallituksen puoliväliriihen valmistelua.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja