Suomen väestönkehityksen kasvaneisiin haasteisiin ei ole yhtä ihmelääkettä. Viime vuosikymmenen aikana Suomen väestökasvu putosi Pohjoismaiden hitaimmaksi.
Suomessa tulisi edistää lapsimyönteistä ilmapiiriä, jossa jokaisen omia lapsilukutoiveita tuetaan. Näin esittää hallituksen tilaama selvitys 2020-luvun väestöpoliittisista haasteista ja mahdollisuuksista.
Suomen väestönkehitys on noussut viime vuosina puheenaiheeksi, sillä 2010-luvun aikana syntyvyys Suomessa aleni neljänneksellä. Suomen väestönkasvusta tuli Pohjoismaiden hitainta, ja vuonna 2019 kokonaishedelmällisyys laski kaikkien aikojen alhaisimmalle tasolleen, 1,35 lapseen naista kohti.
Nykytahdilla Suomen väkiluku laskisi ilman maahanmuuttoa.
Selvityksen mukaan mikään toimi ei yksin riitä väestönkehityksen haasteiden voittamiseen, vaan Suomi tarvitsee niin maahanmuuttoa, syntyvyyden kasvua, koulutustason ja tuottavuuden nousua kuin terveempää ikääntymistäkin.
Selvitys esittää lapsimyönteistä linjausta otsikolla "Lapsia – totta kai". Linjaus ei selvityksen mukaan edellytä hankkimaan omia lapsia, vaan kertoo, että jokainen lapsi on tervetullut ja jokaiseen lapseen panostetaan.
Kansainväliset kokemukset osoittavat, että vauva-, lapsi- ja perhemyönteisyydellä voi vaikuttaa syntyvyyden kehitykseen.
– Onnellisuus, sosiaalinen luottamus ja tuki lastenhoivassa tukevat syntyvyyden toipumista alhaisen syntyvyyden maissa, kertoo hankkeen selvityshenkilönä toiminut Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch tiedotteessa.