Kateus iskee kirkossa – uusperheen häihin liittyy vaikeita tunteita

– Enimmäkseen uusperheiden vihkimiset ovat varsin samanlaisia kuin muutkin. Vähän enemmän jännitteitä yleensä on kuitenkin ilmassa, kertoo pastori Terhi Paananen. 

Evankelis-luterilainen kirkko on julkaissut materiaalipaketin avioliittoon vihkimiseen tai siunaamiseen uusperheessä. Paananen on toinen sen kirjoittajista.

Vihkimisessä tai avioliiton siunaamisessa on tärkeää huomioida eletty elämä, uusperheessä elävät lapset ja aikuiset ja heidän elämäntilanteensa. Kun parilla on ei-yhteisiä lapsia, lasten huomioimiseen on syytä kiinnittää vielä enemmän huomiota.

Vanhemman uusi liitto herättää lapsissa suurella todennäköisyydellä ristiriitaisia tunteita, vaikka suhde vanhemman uuteen puolisoon olisikin jo muotoutunut toimivaksi.

Lapsen tai nuoren osallistuminen vihkitoimitukseen voi olla yksi mahdollisuus vahvistaa lapsen kokemusta kuulumisesta perheeseen. Lasten huomioimiseen vihkimistilanteessa on useita vaihtoehtoja.

Lapsi voi esimerkiksi toimia tekstin tai rukouksen lukijana, huolehtia kukkakimpusta vihkimisen aikana tai huolehtia vihkisormuksesta vihkimisen alkuosan ajan. Lapset voivat saapua kirkkoon kulkueessa vihkiparin edellä tai jäljessä.

Entiset puolisot ja lapset on otettava huomioon

Uusperheen suurimmat haasteet syntyvät siitä, että uuden parisuhteen muotoutuessa on huomioitava myös suhteeseen kuulumattomia ihmisiä. Entiset puolisot ja lapset on otettava huomioon tavalla tai toisella.

Tilanne voi herättää monenlaisia vaikeita tunteita sekä ulkopuolisuuden, kateuden ja riittämättömyyden kokemuksia. Sukulaisten ja ystävien sekä myös seurakunnan ja papin tarjoamalla tuella on iso merkitys sille, millaisia seurauksia näillä muutoksilla on aikuisten ja lasten elämään.

– Oli kerran sellainen uusaviopari, jolle sanoin, että siinä kohdassa, missä sanon aviopuolisoiksi julistamisen jälkeen aamen, he voivat suudella. Kun vihkikaavassa on monta aamenta, he päättelivät, että jokaisen jälkeen on suudeltava. Ja hääpäivästä lähtien heidän elämässään he suutelevat aina, kun sanotaan aamen. Ei huono tapa minusta. Jos kaikki parit, uusparit tai ekakertalaiset, suutelisivat aina aamenen jälkeen, meillä olisi paljon enemmän onnellisia avioliittoja, Terhi Paananen sanoo.

Mikä uusperhe?

Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa asuu vähintään yksi alaikäinen vain toisen puolison lapsi. Vuonna 2014 kaikista lapsiperheistä noin 10 % oli uusperheitä, ja niissä asui noin 9 % kaikista suomalaisista lapsista. 

Jos lapsi voisi olla kirjoilla molempien vanhempiensa luona, luku nousisi 15 %:iin. 

Noin puolet näiden perheiden vanhemmista eli vuonna 2014 avioliitossa ja puolet avoliitossa. Vaikka kahden biologisen vanhemman muodostama ydinperhe on edelleen yleisin perhemalli, niin uusperheiden määrä kasvaa koko ajan.

Lähde: Kirkon tiedotuskeskus