Päästöjen vähenemistä selittää etenkin lämmin talvi, mutta poikkeusolot leikkasivat myös liikenteen päästöjä.
Kasvihuonepäästöt vähenivät Suomessa viime vuonna yhdeksän prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat viime vuonna 48,3 miljoonaa hiilidioksiditonnia, kun ne toissa vuonna olivat 53 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
Vuoden 1990 vertailutasosta tultiin alas kolmannes.
Tilastokeskuksen mukaan päästöjen vähenemistä selittää muun muassa lämmin talvi ja sähköntuotantorakenteen muutokset. Suoraa koronapandemian synnyttämää päästövähenemää ei ole saatavilla, mutta Tilastokeskuksen mukaan poikkeusolot näkyivät liikenteen päästöissä laskuna.
Suomessa suurin päästölähde on energiasektori, jonka päästöt olivat ennakkotietojen mukaan vajaat 35 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Energiasektorin päästöissä tultiin alas yli 10 prosenttia toissa vuoden tilanteesta. Vuodesta 2003 päästöt ovat puolittuneet.
Myös teollisuudessa päästöt olivat laskussa. Kasvihuonekaasuja syntyi hieman yli viisi miljoonaa tonnia. Maatalouden vajaan seitsemän miljoonan tonnin päästöt olivat toissa vuoden tasoa.
Suomi pääsemässä EU-tavoitteisiin
Samaan aikaan myös maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden nettonielu (LULUCF) kasvoi huomattavasti hakkuiden vähentymisen seurauksena. Nettonielu oli –23 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Vuonna 2019 nettonielu oli vajaat –15 miljoonaa hiilidioksiditonnia, joten nielu kasvoi peräti 56 prosenttia.
Tilastokeskus toteaa, että tähänastisten tietojen perusteella Suomi olisi täyttämässä EU:n päästökaupan ulkopuolisia päästöjä koskevat päästövähennysvelvoitteensa, jotka koskevat kautta 2013–2020.