Kasvatustieteen tohtori kritisoi peruskoulujen naisopettajavaltaa HS:ssa – kertoo nyt, miksi ”seisallaan pissaamisen kokemuksilla” on merkitystä

– Peruskoulun arkista oppimista ja opetussisältöjä koordinoivat menestyjäopettajat, joista suurin osa on naisia. Poikien oppimisen maailmaa rakentavat akateemiset ihmiset, joilta puuttuvat seisaaltaan pissaamisen kokemukset sekä Valtteri Bottaksen tai Patrik Laineen sankariuran seuraamisen tunteet oman isän kanssa, Kujala muun muassa toteaa tekstissään.

Autoa pesemästä tavoitettu Kujala myöntää puhelimessa, että kirjoitus oli tarkoituksena räväkkä.

– Pääviesti oli varmaan se, että suomalaisen poikalapsen ja nuoren miehen paha olo jää varjoon. Meillä pitäisi kansallisesti herätä yhdenvertaisuuteen, hän toteaa.

Kaikille ei nykykoulu sovi

Koulutuspalveluita tarjoavan Kiipulasäätiön toimitusjohtajana toimiva Kujala muistuttaa, että nuoret miehet johtavat erilaisia negatiivisia tilastoja maksuhäiriöistä rattijuoppouskuolemiin. Samalla hänen mukaansa ihmisiä valmistuu peruskoulusta yhä suuremmilla osaamisen puutteilla ja hankkeet nuorten miesten pahan olon lievittämiseen loistavat poissaolollaan.

Vaikka sukupuolten maailmojen väliset erot pienenevät, pitäisi vuosisatojen mittaisen ”poikakertomuksen” vaikutukset huomioida Kujalan mukaan opetuksessa. Hänen mukaansa keskeistä olisi, että koulujen pitäisi pystyä kohtaamaan pojat ja löytää heille sopivat oppimismuodot. Hän syyttää koulua fordilaiseksi yhden mallin menetelmäksi, jonka palkitsemis- ja rangaistusjärjestelmä ei hänen mukaansa tiettyyn poikajoukkuun toimi. Kaikille ei sovi perinteinen ajatus istumisesta hiljaa paikalla, tai poika voi olla esimerkiksi passiivinen. Koulumaailman ja pojan maailman välille syntyy ristiriita, jossa nuori työnnetään reunalle.

Kaipaa erilaisia oppimismittareita

Kujalan kirjoitus on herättänyt keskustelua erityisesti tavasta, jolla se viittaa naisopettajan vaikeuksiin kohdata poikaa. Puhelimessa Kujala on sovittelevampi.

– Naisopettaja voi olla hyvä kohtaamaan pojat, kuten miesopettaja voi olla hyvä kohtaamaan tytöt. En kaipaa sukupuolikiintiöitä, vaan poikakokemuksen ymmärtämistä ja koulun rakentamista niin, että poikalapset viihtyvät ja oppivat, hän sanoo.

Oppimisen tapojen muuttamisen lisäksi hän haluaisi myös muuttaa oppimisen mittaamista. Nykyään mitataan hänen mukaansa opiskeluaikaa, ja Kujala haluaisi nostaa esille osaamisen mittaamista. Tässä hän kritisoi myös numeroilla pisteyttämistä.

– Se ajattelutapa ei kerro osaamisesta tai valmiuksista asioiden kohtaamiseen. Se antaa viitteitä, mutta ei esimerkiksi kerro, onko valmis yrittäjäpolulle tai urheilija- tai ammatilliselle uralle.

Yhtenä ratkaisumallina Kujala nostaa vaihtoehtoiset koulut, kuten yksityiset oppilaitokset ja vaihtoehtopedagogiikan. Hän esittääkin, pitäisikö sote-uudistuksen jälkeen pohtia peruskoulu-uudistusta kilpailutuksen ja vaihtoehtoisten mallien edistämiseksi.