Suomessa perutaan vuosittain lähes kolmetuhatta aselupaa. Yleisimpiä syitä aseluvan perumiseen ovat päihde- ja mielenterveysongelmat sekä syyllistyminen rikokseen. Poliisilaitosten välillä on kuitenkin eroja.
Esimerkiksi osassa poliisilaitoksista aselupa lähtee jo yhdestäkin rattijuopumuksesta. Mutta Pohjois-Karjalan poliisilaitoksessa aselupaa ei välttämättä peruta ensimmäisen rattijuopumuksen takia, jos elämäntilanne muutoin on hyvä.
– Jos elämäntilanne näyttäisi yhden kerran jälkeen olevan hallinnassa, henkilö voi selvitä varoituksella tai vakavalla puhuttelulla. Kahden rattijuopumuskerran jälkeen peruutus alkaa jo kolkutella, kertoo apulaispoliisipäällikkö Jyrki Kasanen Pohjois-Karjalan poliisilaitoksesta lehdelle.
Apulaispoliisipäällikkö Esko Rasi Peräpohjolan poliisilaitoksesta näkee asian toisin.
– Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen ratkaisun mukaan rikoksen ei tarvitse liittyä ampuma-aseeseen, jotta aselupa voidaan peruuttaa. Riittää, että rikos osoittaa yleistä lainkuuliaisuuden puutetta, Rasi toteaa.
Myös mielenterveysongelmat ovat yksi tavallisimpia syitä aseluvan perumiseen. Uutta aselupaa ei välttämättä saa, vaikka lääkäri olisi todennut aiemmin mielenterveysongelmista kärsineen potilaan terveeksi.
– Jos edellisenä vuonna aselupa on peruttu esimerkiksi masennuksen vuoksi, ja vuoden päästä lääkäri antaa lausunnon, ettei henkilö kärsi enää masennuksesta, ei uutta aselupaa välttämättä myönnetä. Linjaus on, ettei riitä, että mielenterveysongelmista kärsivä henkilö voi lääkityksen avulla hyvin. On riski, että lääkkeet jätetään ottamatta ja tilanne palaa entiseen, Peräpohjolan poliisilaitoksen Rasi perustelee.
(MTV3)