Aseluvan nettihaku viivästyy jälleen – lopullisia linjauksia nettihakemuksen riittävyydestä ei ole tehty: "Poliisi tekee mieluummin hyvän kuin puolinaisen uudistuksen"

Alun perin lupaa piti voida hakea sähköisesti joulukuusta 2018 alkaen, mutta aikataulua lykättiin maaliskuuhun 2020. Myöskään tuo ajankohta ei pidä, vaan aseluvan nettihakua on jälleen lykätty.

Aseluvan sähköinen vireillepano ei kuitenkaan peruunnu, vaan ainoastaan viivästyy, kertoo ylitarkastaja Tarja Ranta Poliisihallituksesta. Lykkäystä voi hänen mukaansa perustella sillä, että poliisi tekee mieluummin hyvän kuin puolinaisen uudistuksen.

Aselupien sähköinen asiointi tulee käyttöön samalla, kun poliisi ottaa käyttöön uuden asetietojärjestelmän.

– Haluamme keskittää yhteen järjestelmään paitsi lupaprosessin, myös koko siihen liittyvän hallinnon. Uudistusta tehdään ajan kanssa, jotta se palvelee paitsi viranomaisia, myös pöydän toisella puolella olevia asiakkaita. Muutoksella saamme siirrettyä resursseja sinne minne pitääkin, varsinaiseen lupaharkintaan ja lupavalvontaan, Ranta linjaa.

Haastattelukynnys matala

Ranta painottaa, että aseluvan hakijan soveltuvuutta ei jatkossakaan arvioida pelkästään nettihakemuksen eikä ylipäätään hakemuksen perusteella.

– Joissakin, mutta hyvin rajatuissa tapauksissa voi olla mahdollista, että pelkkä nettihakemus riittää aseluvan saamiseen. Näin voi käydä, jos henkilö esimerkiksi hakee lupaa tavanomaisen metsästyshaulikkoon, hakijan taustoissa ei ole mitään epäselvää ja hän on vuosi pari sitten hakenut edellistä lupaa ja sellaisen saanut.

Lopullisia linjauksia nettihakemuksen riittävyydestä ei Rannan mukaan ole vielä tehty.

Ranta muistuttaa systeemin perälaudasta: poliisi voi koska tahansa ja ilman mitään erityisiä perusteita kutsua sähköisen aselupahakemuksen tehneen haastateltavaksi.

– Haastatteluun kutsumisen kynnys on varsin matala. Jos hakee ensimmäistä aselupaansa, ei missään tapauksessa saa sitä nettihakemuksella. Samoin haastatellaan kaikki luvanhakijat, joita poliisi ei ole tavannut aselupa-asioissa pitkään aikaan, esimerkiksi vuosikymmeneen.

Rannan mukaan poliisi saa tiedon, jos aseluvan haltijan tai hakijan elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia – mikäli hän saa vaikka tuomion väkivaltarikoksesta.

– Aselupa otetaan pois melko helposti. Kovin kummoista väkivallantekoa ei aseluvan menettämiseen tarvita, eikä rikoksen tarvitse missään nimessä olla tehty ampuma-aseella.

"Soveltuvuustesti ei antanut oleellisia lisätietoja"

Suomessa otettiin takavuosien kouluampumisten jälkeen käyttöön soveltuvuustesti aseluvan hakijoille. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta osoittautui, että se ei toiminut.

– Käytännössä huomattiin, että soveltuvuustesti ei koskaan antanut lisätietoa, jolla olisi ollut merkitystä aselupahakemuksen epäämisessä, kertoo Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Lantee.

Soveltuvuustesti luotiin Puolustusvoimien P-testien perusteella. Testissä oli peräti 267 kysymystä. Osa niistä herätti kummastusta, kuten utelu siitä, onko aseluvan hakija hypännyt koskaan benjihyppyä. Ainakaan iäkäs luvanhakija tuskin osasi odottaa kysymystä siitäkään, millaiset suhteet hänellä on isäänsä tai äitiinsä.

Poliisi sai soveltuvuustestistä vain tiedon, oliko hakija läpäissyt sen vai ei. Kielteinen tulos ei johtanut aseluvan saamatta jäämiseen, vaan reputtaneet joutuivat – tai pääsivät – poliisin haastatteluun.

Soveltuvuustesti poistettiin käytöstä muutama vuosi sitten, kun se oli kirvoittanut kritiikkiä niin poliisi- kuin harrastajapuolellakin.

– Ampuma-aseturvallisuus paranee, kun pystytään keskittymään luvanhaun prosessissa merkityksellisten tietojen tarkasteluun, muotoilee Ampumaurheiluliiton Lantee.