Menetetyn aseluvan voi saada takaisin, vaikka olisi syyllistynyt henkirikokseen, kertoo ylitarkastaja Reima Pensala Poliisihallituksesta. Myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan, eikä mikään tietty rikos suoraan estä luvan saamista.
Aseluvan voi menettää esimerkiksi henkirikoksen tai uhkaavan käytöksen takia. Suurin osa lupamenetyksistä liittyy kuitenkin päihteisiin.
– Alkoholi on suurin yksittäinen tekijä ja tänä päivänä myös päihteet ja lääkkeet. Kolmas on vanhusten muistisairaudet, Pensala listaa luvanmenetyksen syitä.
Aselupia peruutettiin vuonna 2014 vajaa 1 000 kappaletta, kun vuonna 2010 lupia peruutettiin yli 3 000.
Pensalan mukaan peruutusten määrissä tapahtunut romahdus johtuu siitä, että vuonna 2010 aselupia peruttiin poikkeuksellisen paljon kouluampumisten takia ja sittemmin luku on tasaantunut.
Poliisi ei erikseen seuraa aseluvan menettäneitä. Luvaton ase voi käydä ilmi esimerkiksi kotihälytyksen yhteydessä.
Lähiseudun asukas kertoi lauantaina STT:lle, että Vihdin perjantaisesta poliisisurmasta epäillyllä ampujalla oli tapana ampua pihallaan lähes päivittäin.
– Jos toiminta aiheuttaa vaaraa, siitä pitäisi ilmoittaa poliisille, poliisitarkastaja Marko Savolainen sanoo.
Sinänsä omalla tontilla ammuskelu ei ole laitonta, jos se ei aiheuta vaaraa tai häiriötä. Esimeriksi haittaeläinten ampuminen on sallittua.
Aselupajärjestelmä ei pysäytä henkirikoksen tekijää
Suurimmalla osalla ihmisistä, jotka surmaavat käsituliaseella, ei ole lupaa käyttämäänsä aseeseen, selviää Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tiedoista.
Vain 30 prosentilla käsituliaseella vuosina 2013–2014 surmanneista oli lupa käyttämäänsä aseeseen.
Myös Vihdin poliisimurhasta epäilty 67-vuotias Jorma Nyfors oli menettänyt aselupansa.
Kun luvattomalla käsiaseella tehdyt henkirikokset ovat yleisempiä kuin luvallisella, mitä poliisi asian eteen tekee?
– Pyrimme seuraamaan sitä, miten laittomia aseita kaupataan, Pensala sanoo.
Valtaosa laittomasta asekaupasta käydään netissä.