Kansanedustajien rokotekattavuus paljastaa suomalaisten keskuudessa yleisemminkin pesivän koronauhan: "Aikaa myöten kymmenien tuhansien sairaalajaksojen kuorma"

4:34
"Kolme kysymystä, joihin täytyy saada vastaukset" – HUSn Lasse Lehtonen ei usko, että rokotekattavuus täyttyy ilman kannustimia.

HUS:in ylilääkäri Asko Järvinen toivoo kansanedustajien näyttävän esimerkkiä rokonarokotteiden ottamisessa. Järvisen mukaan 80 prosentin rokotesuoja riittää rokotettujen suomalaisten normaalimpaan elämään, mutta sairaaloiden ja rokottamattomien ihmisten osalta pandemia ei tällä laumasuojalla ole ohi.

Eduskunta tiedotti perjantaina, että 18 prosentilla suomalaista kansanedustajista ei ole täyttä rokotesuojaa tai rokotteiden ottamisesta tai niiden ottamatta jättämisestä ei ole tietoa eduskunnan työterveydenhuollossa. 

HUS:in Asko Järvinen muistuttaa MTV Uutisille, että luvut eivät välttämättä täysin pidä paikkaansa. 

– Osittain lukua voi selittää se, että kaikkea tietoa ei ole saatu työterveyshuoltoon. 

Järvinen sanoo kuitenkin toivovansa, että kansaedustajat olisivat etunenässä rokotteen ottamisessa.

– On huolestuttavaa, jos kansaedustajat, joiden pitäisi olla näyttämässä esimerkkiä, ottavat rokotuksia niukahkosti, tosin samassa suhteessa kuin kansa tällä hetkellä. Toivon, että he ottaisivat rokotteen ja kertoisivat siitä avoimesti.

Kansanedustajien rokotekattavuuden pitäisi toisaalta olla korkeampi kuin THL:n seuraama yli 12-vuotiaiden suomalaisten rokotekattavuus, sillä iän ei pitäisi olla enää kansanedustajien keskuudessa rokottamattomuutta selittävä tekijä.

MTV Uutiset kysyi Järviseltä, mitä 80 prosentin rokotekattavuus käytännössä tarkoittaa työpaikoilla ja sairaaloissa ja joko suomalaiset ovat turvassa. Lue Järvisen vastaukset alta. 

Mitä 80 prosentin rokotekattavuus tarkoittaa käytännössä työpaikoilla nyt syksyllä? 

– Se tarkoittaa sitä, että ne, jotka eivät ole rokotetta ottaneet altistavat itsensä taudin saamiselle kun he alkavat tavata lisää ihmisiä. 

– Ehdottomasti suurimmassa riskissä ovat silloin ne, jotka eivät ole itse ottaneet rokotetta. Toki koronatartunnan voi saada myös rokotteen lävitse, mutta se jää usein silloin lieväksi. Rokotetut myös tartuttavat tautia paljon vähemmän eteenpäin. 

– Keljumpaa on, jos rokottamaton työntekijä on esimerkiksi hoivan piirissä taikka palvelutyössä, jossa hän kykenee tartuttamaan isomman joukon muita ihmisiä, jos huonosti käy. 

Sairaaloissa ei siis voida huokaista helpotuksesta koronan suhteen?

– Ei. Kaikista suurin riski joutua sairaalaan on rokottamattomilla yli 50-vuotiailla, ja näitäkin edelleen on. HUS:in tilastojen mukaan yli 50-vuotiaista lähes 20 prosenttia on rokottamattomia ja yli 80-vuotiaistakin noin 10 prosenttia. 

– Tästä voi muodostua aikaa myöten kymmenien tuhansien sairaalajaksojen kuorma, mikäli ihmiset eivät rokotteita käy hakemaan. Se näkyy hetkellisesti sairaaloissa ja pitkän aikaa myös siinä, että muiden sairauksien hoito on hankalampaa ja hitaampaa. 

Tarkoittaako tuo, että sairaalajaksoja voi tulla jopa 100 000?

– Suomessa on 700 000 rokottamatonta ja karkean laskun mukaan se tarkoittaa, että pyörittäisiin noin 50 000 sairaalajakson ympärillä. Olettaen, että sairaalaanjoutumisprosentit olisivat samaa luokkaa kuin ne ovat olleet. 

– Meillä on selkeä riski siihen, että sairaalahoitoja tulee ja niitä varmasti tulee jatkossa vielä vuosien ajan. Pieni riski on kuitenkin myös siinä, että tulee hoitoryppäitä, joissa sairaalapotilaiden määrä nousee, kun rajoituksia vapautetaan ja ihmiset ottavat enemmän kontaktia. En ihmettelisi itse, vaikka ensimmäinen tällainen nähtäisiin lokakuun lopulla. 

Tarkoittaako tämä, että sairaaloissa ei vielä olla huokaistu helpotuksesta?

– Sairaalahoidon merkittävän kuormituksen riski on pieni, mutta meillä on jatkuvasti ollut tasaisesti potilaita sairaalassa elokuun alkupuolelta lähtien. Tilanne ei sairaaloiden kannalta ole millään muotoa ohi. Tilanne tulee jatkumaan koko talven yli ja jos rokotekattavuus jää matalaksi, varmasti seuraavat talvet myös. 

Onko 80 prosentin rokotekattavuus ylipäätään riittävä?

– Kaikki mikä olisi korkeampi, olisi parempi. Kuten jo aiemmin laskin, 80 prosentin rokotekattavuus ei ole riittävä sille, että tauti olisi Suomessa ohitse sairaaloissa ja vaikeiden tautimuotojen osalta. 

– Se on riittävä siihen, että rokotetut pystyvät kohtuullisen turvallisesti palaamaan normaalielämään. Se riippuu ihan siitä, mistä kulmasta asiaa katsotaan. 

Millainen rokotekattavuus yhden työyhteisön sisällä on riittävä? 

– Ei sitäkään voi tarkkaan sanoa, se riippuu hirveän paljon myös työyhteisön ikäjakaumasta. 

– Jos rokotekattavuus jää matalammaksi, vaaravyöhykkeessä ovat työyhteisön vanhimmat ja ne, joilla on jo enemmän riskiä sairaalaan joutumisesta. 

Kysymyksiin vastasi HUS:in ylilääkäri Asko Järvinen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja