Kansanedustaja ihmettelee Maahanmuuttoviraston tilastoja – Migri: Kritiikki aiheellista

Hän kirjoittaa huomanneensa "todella kummallisen käytännön” Suomen Maahanmuuttoviraston tilastointitavoissa. Rydmanin havainnon mukaan Maahanmuuttovirasto laskee myös Dublin-tapaukset kielteisiksi päätöksiksi, mikä hänen mukaansa vääristää tilastoja.

Dublin-päätöksissä Migri ei ole kuitenkaan todellisuudessa tehnyt päätöstä, vaan hakijan kohdalla on todettu, ettei Suomi ole vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Hakija on täten lähetetty takaisin siihen maahan, jossa hänet on rekisteröity ensimmäisen kerran.

– Tästä voisi epäluuloisempi saada sellaisenkin kuvan, kuin kielteisten päätösten määrä olisi tarkoituksellisesti haluttu esittää korkeampana kuin mitä se todellisuudessa on. Kun Dublin-tapaukset siivotaan tilastoista pois, paljastuu suomalainen turvapaikkakäytäntö somalien ja irakilaisten kohdalla todella pohjoismaisittain aivan epätavallisen korkeaksi, aivan kuten blogissani totesin. Ei siis ole ihme, että Suomesta on muodostunut näille kansallisuuksille niin tavattoman vetovoimainen kohdemaa, Rydman kirjoittaa.

Migri: Tulkintaongelma korjattu

Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että Rydmanin kritiikki grafiikkaa kohtaan on aiheellista, eikä hän ole ensimmäinen, joka on huomannut tämän tilastointitavan ongelman.

Maahanmuuttoviraston mukaan Rydman kritisoi nimenomaan viraston tilastograafia. 

– On totta, että Dublin-tapauksissa hakemusta ei ole otettu Suomessa edes käsittelyyn eli se ei ole varsinainen kielteinen, mutta mistään tarkoituksellisesta salaamisesta ei ole kyse, sanoo Maahanmuuttoviraston tiedottaja Kaisa Härkisaari.

Maahanmuuttoviraston mukaan Migri on halunnut visualisoida tilastotietoa, jonka vuoksi tietyt graafit on pelkistetty selkeyden vuoksi. Tämän vuoksi myös Dublin-tapaukset ja kielteiset päätökset on aiemmin graafissa yhdistetty samaan osioon.

– On myös totta, että vuositilastoissa on aiemmin jaoteltu Dublinit kielteisten alle, joskin ne on aina selvästi eroteltu. Dublinien yhdistäminen kielteisiin palvelee sitä tarkoitusta, että siitä näkee karkeasti kuinka moni saa jäädä Suomeen ja kuinka moni ei, Härkisaari sanoo.

Migristä kerrotaan, että kyseinen tapa on ollut käytössä vielä viime vuoden tilastoissa, mutta tämän vuoden tilanteesta kertovissa graafeissa päätöstilastoissa tutkimatta jättämispäätökset on eroteltu omaan osioonsa.