Maahanmuuttovirasto kieltää tiedotteessaan, että se tekisi tarkoitushakuisesti kielteisiä päätöksiä turvapaikanhakijoille. Viraston mukaan sen päätöksenteon pohjana on selvittää ja myöntää kansainvälistä suojelua niille, jotka sitä tarvitsevat.
Viikonloppuna on käyty keskustelua myönnettyjen turvapaikkapäätösten laadusta ja oikeellisuudesta. Maahanmuuttoviraston mukaan kielteiset päätökset ovat lisääntyneet, koska virastossa on kiinnitetty entistä tarkempaa huomiota hakijoiden kertomusten uskottavuuteen, sisäisen paon mahdollisuuteen ja kansainvälisen suojelun poissuljentaan rikollisilta.
2:10
Viraston huomauttaa, että myös tuomioistuimista on tullut Irak- ja Somalia-linjauksia tukevia päätöksiä. Sen mukaan tänä vuonna viraston turvapaikkapäätöksistä vain alle kaksi prosenttia on kumoutunut hallinto-oikeuksissa laintulkinta- tai menettelytapavirheen vuoksi.
Hakijaprofiili muuttunut
Maahanmuuttovirasto kertoo myös havainnensa, että turvapaikanhakijamäärän kasvettua myös hakijaprofiili on muuttunut. Sen mukaan yhä useammalla ei ole ollut perusteita kansainväliseen suojeluun.
Virasto kertoo, että suuri osa kesällä kielteisen päätöksen saaneista irakilaisista on kotoisin Bagdadista, samoin kuin hakemuksensa itse peruuttaneista ja vapaaehtoisesti kotiin palanneista.
1:48
Migristä muistetaan, että tehty maalinjaus on oikeudellinen arvio, ja että, linjaukseen ei voi vaikuttaa poliittisesti.
- Maahanmuuttoviraston maalinjaus on oikeudellinen arvio siitä, voidaanko turvapaikanhakijoita, joilla ei ole yksilöllisiä perusteita, palauttaa kotiseuduilleen. Maalinjauksessa otetaan kantaa siihen, onko lähtömaissa toissijaisen suojelun alueita, joille ketään ei voida palauttaa, tiedotteessa sanotaan.
Maahanmuuttovirasto sanoo tekevänsä oikeudelliset arviot eli maalinjaukset itsenäisesti, ajantasaisen lähtömaatiedon perusteella ja huomioiden tuomioistuinten päätökset – mukaan luettuna Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen tekemät päätökset.
Avointa keskustelua
Maahanmuuttoviraston tiedotteessa kerrotaan viraston olevan valmiina avoimeen vuorovaikutukseen.
– Otamme myös vakavasti signaalin siitä, että sisäinen keskustelukulttuurimme ei selvästi ole vielä riittävän avoin. Tähän asiaan tartutaan heti. Ensi töiksemme haluamme kartoittaa koko henkilöstön tuntoja Helsingin Sanomien Sunnuntai-jutusta ja sen taustalla piilevistä asioista, ylijohtaja Jaana Vuorio sanoo teidotteessa.