"Kansa alkaa olla jo pehmitelty Natolle" – tutkimusjohtajan mukaan suomalaiset kannattavat sotilasliittoon liittymistä enemmän kuin koskaan ennen

Asiantuntijat pitävät MTV Uutisten tuoreen Nato-kyselyn tuloksia merkittävinä ja arvioivat asennemuutoksen lisäävän valtionjohdon liikkumatilaa. Kokoomuslaisilla on myönteisin Nato-kanta, vasemmistolaisilla kielteisin.

MTV Uutisten tänään julkaiseman kyselyn mukaan sotilasliitto Naton jäsenyyden hakemista kannattaa 30 prosenttia ja vastustaa 43 prosenttia suomalaisista. Kannastaan epävarmoja on 27 prosenttia.

Tutkimuksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen pitää tuloksia erittäin merkittävinä. Hänen mukaansa koskaan aiemmin Naton vastustajien määrä ei ole jäänyt alle 50 prosentin.

– Nato-kannatus on korkeammalla tasolla kuin koskaan mittaushistoriassa. Suomalaiset on siirtyneet tällaiseen henkiseen Nato-valmiuteen, Rahkonen arvioi.

Lue myös: MTV Uutisten kysely: Nato-jäsenyyden kannatus on noussut 30 prosenttiin, vastustus laskenut selvästi – "Turvallisempaa olisi lännen kanssa"

Rahkonen kertoo, että Nato-kantoja alettiin Suomessa mitata vuonna 2005. 

MTV Uutisten kyselyssä Nato-jäsenyyden kannattajien määrä nousi 50 prosenttiin, kun kysyttiin mielipidettä tilanteessa, jossa valtionjohto olisi jäsenyyden hakemisen kannalla. Tällöin vastustajia olisi 33 prosenttia ja epävarmoja 18 prosenttia.

– Nyt on varmaan saavutettu sellainen kriittinen piste, että kansalaismielipide ei enää sinällään muodostaisi estettä Nato-jäsenyydelle, vaan nyt tämä on ennen kaikkea ulkopoliittisen johdon käsissä. Kansa alkaa olla pehmitelty Natolle.

Valtiojohdon liikkumavara kasvaa

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola näkee asennemuutoksen taustalla Venäjän aggressiiviset toimet etenkin Ukrainaa kohtaan. 

– Maailman epävarmuus välittyy tähän, että ihmiset vaihtavat näkökulmaa. Myös Krimin valtauksen jälkeen Naton kannatus pompahti 30:een prosenttiin, Aaltola sanoo.

Aaltolan mielestä kyselytulosten osoittama asennemuutos antaa ulkopoliittiselle johdolle aiempaa enemmän liikkumatilaa. Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

– Tilanne alkaa lähestyä sellaista optimaalista tilaa, jossa kolmannes tukee Natoa, kolmannes on sitä vastaan ja kolmannes ei osaa sanoa. Se antaa huomattavan liikkumavaran sitten siihen, että mitä päätöksiä on demokratiassa mahdollista tehdä, Aaltola sanoo.

– Eli voidaan tulkita epävarmojen osuus jommalle kummalle puolelle aitaa tai voidaan ajatella, että se "ei osaa sanoa" on tällä hetkellä se, mitä Suomikin sanoo.

Aaltola muistuttaa, että vielä ei olla tilanteessa, jossa voitaisiin sanoa suomalaisten enemmistön kannattavan Nato-jäsenyyttä. Liikettä kannoissa kuitenkin tapahtuu juuri nyt.

Aaltolan mielestä "en osaa sanoa" on kansalaisilta varsin rationaalinen tapa vastata asiaan.

– Aika harva tietää täsmälleen, mitä Suomen pitäisi tehdä. Näin vastaamalla delegoidaan kysymys poliittiselle johdolle. 

Koulutus ja asuinpaikka vaikuttavat

Kun kyselyn tuloksia katsotaan maantieteellisesti, on Nato-jäsenyyden kannatus korkeinta pääkaupunkiseudulla. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 36 prosenttia kannattaa jäsenyyttä. Sama määrä on vastustajia. 

Ikäryhmistä Naton kannatus ylittää vastustajien määrän vain kaikista nuorimmissa vastaajissa, 15–24-vuotiaissa. Heistä 36 prosenttia on jäsenyyden kannalla ja 22 prosenttia vastaan. Kannastaan epävarmoja on jopa 42 prosenttia.

Nato-jäsenyyden kannatus vaihtelee koulutustasoittain siten, että koulutusasteen korkeudella ja Nato-myönteisyydellä näyttää olevan korrelaatio. 

Kokoomuslaiset puolesta, vasemmisto vastaan

Kyselyyn vastaajilta kysyttiin myös puoluekantaa. Näin selvisi, että yli yhden kansanedustajan puolueista, kokoomuksella on kaikkein Nato-myönteisimmät kannattajat. 57 prosenttia kokoomuslaisista kannattaa Natoon liittymistä ja vain 24 prosenttia vastustaa sitä.

Vain kokoomus ja RKP kannattavat virallisesti Suomen Nato-jäsenyyttä. RKP:n kannattajissa on kuitenkin hieman enemmän jäsenyyden vastustajia kuin kannattajia, mutta eniten on kannastaan epävarmoja.

Kriittisimmin Nato-jäsenyyteen suhtautuvat vasemmistoliiton ja SDP:n äänestäjät.

Katso alta tarkemmin, miten Nato-kanta jakautuu eri puolueiden äänestäjien keskuudessa. 

Jos ylin valtionjohto kääntyisi Nato-jäsenyyden kannalle, vain vasemmistoliiton ja perussuomalaisten äänestäjissä olisi enemmän jäsenyyden vastustajia kuin kannattajia.

Prosenttiyksiköillä mitattuna suurin kannattajien määrän kasvu tapahtuisi vihreissä, joista 55 prosenttia liputtaisi Nato-jäsenyyden puolesta.

Lähes yhtä suuri nousu tapahtuisi SDP:n äänestäjien joukossa. Heistä 47 prosenttia olisi valmis Nato-jäsenyyteen, jos valtionjohto sitä kannattaisi. 40 prosenttia demariesta jäisi vastustajien puolelle.

Vain Natoon varovaisen myönteisesti suhtautuvien kristillisdemokraattien joukossa valtionjohdon myönteinen kanta ei aiheuttaisi merkittävää liikahdusta. 

Taloustutkimus haastatteli MTV Uutisten toimeksiannosta 1005:tä henkilöä tammikuun toisella ja kolmannella viikolla. Haastattelut tehtiin puhelimitse, ja väestötietojärjestelmästä tehty satunnaisotos edustaa Suomen aikuisväestöä. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.