Suomalaisten turvattomuuden tunne ennätyskorkealla

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta kysyi suomalaisilta näin: 

"Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa maailmassa kuin nykyään?"

MTS on esittänyt saman kysymyksen vuodesta 1990 lähtien, ja koskaan aiemmin huoli tulevaisuudesta ei ole ollut näin suuri. Vuonna 2015 kaksi kolmasosaa (65 %) suomalaisista näki tulevaisuuden turvattomana. Edellisvuonna näin ajatteli hieman yli puolet (56 %). Edeltävinä vuosina turvattomuudentunne on vaihdellut välillä 25-57 %.

Työllisyystilanne ja terrorismi pelottavat eniten

Syyt turvattomuuteen ovat tuttuja viime vuoden uutisotsikoista. Kymmenien yt-kierrosten jälkeen suomalaisissa eniten huolta aiheuttaa juuri työllisyystilanne kotimaassa. 87 % näkee työllisyyden aiheuttavan paljon tai jonkin verran huolta.

Seuraavaksi suurimpia huolia ovat Eurooppaakin horjuttanut kansainvälinen terrorismi sekä Euroopan talousnäkymät. Myös turvapaikanhakijoiden määrän kasvu Euroopassa sekä Syyrian tilanne huolettavat suomalaisia huomattavasti.

Vanhimmat ihmiset kokevat tulevaisuuden kaikkein turvattomampana. Ikäryhmistä "35-49 vuotta" sekä "50-79" jopa 69 prosenttia katsoo tulevaisuuden olevan entistä turvattomampi. Alle 25-vuotiaista näin kokee reilu puolet (54 %).

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun suhtaudutaan kriittisesti

MTS esitti kolme ajankohtaista kysymystä liittyen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan. 

Kielteisesti turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään Suomessa suhtautuu noin puolet, 48%. Miehet ovat himpun verran naisia kielteisempiä. Erittäin tai melko myönteisesti asiaan suhtautuu 22 %.

Puoluepoliittisesti erot ovat selkeitä. Perussuomalaisisten kannattajista kielteisesti suhtautuu 91 %, keskustan 60 %, SDP:n 53 %, vasemmistoliiton 40 %, kokoomuksen 34 % ja vihreiden kannattajista 23 prosenttia. 

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun Euroopassa suhtautuminen on myös kielteistä. Lähes 45 prosenttia vastaajista suhtautuu asiaan kielteisesti, 17 prosenttia myönteisesti.

Suomi ja EU saavat pyyhkeitä varautumisessa turvapaikanhakijamääriin

Kaksi kolmasosaa (68 %) katsoo, että Suomi on varautunut huonosti turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun. Vain joka kymmenes (13 %) näkee, että asiaan on Suomessa varauduttu hyvin.

EU:n kohdalla tulokset ovat samankaltaisia.  Kolme neljästä (72 %) on sitä mieltä, että EU on varautunut huonosti turvapaikanhakijämääriin. 9 prosenttia vastaavasti näkee, että EU on varautunut hyvin.

Huoli Ukrainan tilanteesta ja Venäjästä väheni

Siinä missä huoli maahanmuuttajien määrän kasvusta Suomessa (+24 %) ja Syyrian tilanne (+21 %) ovat pompanneet huolien listalla selkeästi ylemmäs vuonna 2015, vähemmän huolta aiheuttavat vuonna 2014 otsikoita täyttäneet konfliktit.  

Selkeästi vähemmän suomalaisia huolettaa vuoden takaiseen verrattuna Ukrainan tilanne (-18 %) ja kehitys Venäjällä (-6 %). Näin siitäkin huolimatta, että Ukrainan kriisiä ei ole saatu edelleenkään ratkaistua ja lännen suhteet Venäjään pysyvät kylminä.

Venäjä vaikuttaakin edelleen suomalaisten Nato-kantoihin, joita tiedustellaan perinteisesti MTS:n kyselyssä. Kielteisesti jäsenyyteen suhtautuvat perustelivat useimmiten kantaansa juuri itänaapurilla. 

Eniten Natoon liittymistä perusteltiin puolestaan turvallisuudella ja laajemman tuen saamisella. 

Kaiken kaikkiaan suomalaisten Nato-kannoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. 58 % on sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi pyrkiä Naton jäseneksi. Sotilasliiton jäsenyyttä kannattaa 27%. Kantaansa ei osaa sanoa 15%

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta julkaisee vuosittain mielipidetutkimuksen maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus ja siihen haastateltiin kaikkiaan 1005 henkilöä 104 paikkakunnalla. Haastateltavat olivat 15-79-vuotiaita. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.