Unescon maailmanperintökohteisiin lukeutuva Pääsiäissaari tunnetaan jylhistä Moai-patsaistaan. Sitä suurin osa matkailijoista ei sen sijaan tiedä, että saaren turismi perustuu lähes täysin kahteen vanhaan uskontoon.
Pääsiäissaaren tunnetuimmat symbolit, massiiviset Moai-patsaat, kiehtovat matkailijoita ympäri maailmaa. Kivipatsaita pidettiin pitkään mystisinä, mutta sittemmin nykytiede on pystynyt vastaamaan niiden herättämiin kysymyksiin.
Yhtä asiaa turisti ei patsaista kuitenkaan yleensä tiedä.
− Ne liittyvät vainajien ja esi-isien palvontaan. Mitä tärkeämpi suku, sitä isompia olivat patsaat ja niiden alttarit. Patsaat olivat myös katakombeja, Mikko Heikinheimo selventää.
Moai-patsaiden historia
Heikinheimo, suomalais-ranskalainen kirjailija, entinen lehtimies ja diplomaatti, perehtyi Pääsiäissaareen osana uusinta teostaan Unelmieni kansat − polynesialaiset ja intiaanit.
Kirjailijan mukaan ensimmäiset asukkaat saapuivat Pääsiäissaarelle tuhatkunta vuotta sitten, luultavasti Ranskan Polynesiasta.
− Patsaita ruvettiin veistämään 1100-luvulla. Ne tehtiin Rano Raraku -tulivuoren kaivoksissa ja kuljetettiin sieltä Ahu-alttareille, Heikinheimo kertoo.
Vuosina 1600−1640 Uusi-Kaledonia ja Pääsiäissaaret kärsivät pitkästä kuivasta kaudesta. Tuolloin melkein kaikki alueen puut tuhoutuivat.
