Unescon maailmanperintökohteisiin lukeutuva Pääsiäissaari tunnetaan jylhistä Moai-patsaistaan. Sitä suurin osa matkailijoista ei sen sijaan tiedä, että saaren turismi perustuu lähes täysin kahteen vanhaan uskontoon.
Pääsiäissaaren tunnetuimmat symbolit, massiiviset Moai-patsaat, kiehtovat matkailijoita ympäri maailmaa. Kivipatsaita pidettiin pitkään mystisinä, mutta sittemmin nykytiede on pystynyt vastaamaan niiden herättämiin kysymyksiin.
Yhtä asiaa turisti ei patsaista kuitenkaan yleensä tiedä.
− Ne liittyvät vainajien ja esi-isien palvontaan. Mitä tärkeämpi suku, sitä isompia olivat patsaat ja niiden alttarit. Patsaat olivat myös katakombeja, Mikko Heikinheimo selventää.
Moai-patsaiden historia
Heikinheimo, suomalais-ranskalainen kirjailija, entinen lehtimies ja diplomaatti, perehtyi Pääsiäissaareen osana uusinta teostaan Unelmieni kansat − polynesialaiset ja intiaanit.
Kirjailijan mukaan ensimmäiset asukkaat saapuivat Pääsiäissaarelle tuhatkunta vuotta sitten, luultavasti Ranskan Polynesiasta.
− Patsaita ruvettiin veistämään 1100-luvulla. Ne tehtiin Rano Raraku -tulivuoren kaivoksissa ja kuljetettiin sieltä Ahu-alttareille, Heikinheimo kertoo.
Vuosina 1600−1640 Uusi-Kaledonia ja Pääsiäissaaret kärsivät pitkästä kuivasta kaudesta. Tuolloin melkein kaikki alueen puut tuhoutuivat.
− Ei pidä paikkaansa, että pääsiäissaarelaiset olisivat itse hävittäneet metsänsä, vaikka tämä käsitys oli pitkään vallallaan. Tähän kuitenkin päättyi esi-isien palvonta.
Hedelmällisyyttä ylistänyt uskonto
Toinen vähemmän tunnettu, mutta erittäin tärkeä uskonto pääsiäissaarelaisten historiassa on papiston kehittämä Lintumies. Lintumies-uskonnossa oli kysymys hedelmällisyydestä. Sen myötä kanasta ja kananmunista tuli äärettömän tärkeitä saarelaisille.
Uskontoon liittyi vuotuinen kilpailu, jossa päälliköiden soturiedustajat uivat saaren länsipuolella sijaitsevalle luodolle. Päälliköstä, joka löysi ensimmäisenä meripääskyn munan, voideltiin pyhä lintumies seuraavaksi vuodeksi ja käytännössä koko loppuelämäkseen.
− Kun lintumies kuoli, pyhään pääkalloon tehtiin usein kaiverruksia. Sen jälkeen kalloa lainattiin kanaloihin, jotta kanat olisivat hedelmällisempiä, Heikinheimo kertoo.
Lintumies-kilpailun jälkeen saarella pidettiin myös juhlat, joiden yhteydessä uhrattiin ihmisiä, yleisimmin orjia.
− Polynesiassa ihmissyönti ja ihmisuhrit olivat tuolloin yleisiä. Myös Pääsiäissaarella syötiin ihmisiä.
Lintumies-uskonto kukoisti aina 1860-luvulle asti, kunnes pääsiäissaarelaiset kääntyivät katolisiksi.
Studio55/Jenni Kokkonen