Kalliilla solmituista määräaikaisista sähkösopimuksista on lähes mahdotonta päästä eroon – juontaja Nina Rahkola turhautui omaan sähköyhtiöönsä: "Sapettaahan se"

Viime vuoden loppupuolella pörssisähkön hinta nousi paikoitellen jopa 60-70 sentin kilowattituntihintaan. Tämä yllättävän nopea hinnannousu sai monet kuluttajat turvautumaan sillä hetkellä halvimpaan vaihtoehtoon, eli kahden vuoden määräaikaiseen sähkösopimukseen. Näitä sopimuksia sähköyhtiöt tarjosivat esimerkiksi 20 tai 30 sentin kilowattituntihinnoilla.

Nyt kun pörssisähkö on jälleen halventunut, on moni määräaikaisen sähkösopimuksen solmineista havahtunut siihen, että päätöksestä tulikin yllättävän kallis. Yksi tällaisista henkilöistä on juontaja Nina Rahkola, joka solmi viime vuonna omakotitaloonsa sähkösopimuksen 20,09 sentin kilowattituntihintaan.

– Luulen, että olen aika lailla samanlaisessa tilanteessa kuin moni muukin: aika usvaisessa näkymässä solmittiin sopimus, joka tuntui siinä hetkessä parhaalta vaihtoehdolta, kun pörssisähkön hintaa ei osannut ennustaa kukaan. Nyt kun näkymät ovat vähän kirkastuneet, niin sapettaahan se. Olen kuullut vähän eriävää viestiä sähköyhtiöstä riippuen, että miten sopimuksia ollaan halukkaita päivittämään kuluttajille järkevämpiin hintoihin, hän toteaa MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Rahkolan mukaan omakotitalossa asuvana lapsettomana henkilönä hänellä on ollut mahdollisuus tiputtaa esimerkiksi makuuhuoneiden lämpötilaa alaspäin.

– Emme ole olleet sillä lailla missään ahdingossa, eli nämä ovat olleet ratkaisuja, mitä olemme voineet tehdä. Mietityttää tietysti heidän puolestaan, jotka tällaisia ratkaisuja eivät voi tehdä, että makuuhuonetta ei voi tiputtaa sinne kymmeneen asteeseen tai tulee muuten aikamoinen vilu, hän sanoo.

Sopimuksesta ei pääse eroon edes sakkomaksulla

Rahkolan käyttämä sähköyhtiö on Herrfors, jonka tuotantojohtaja Andreas Rasmus sanoo, että määräaikaisten sopimusten kohdalla irtisanominen toden totta on haastavaa. Sähköyhtiöt nimittäin sitoutuvat ostamaan sähköä tietyllä hinnalla sähkön futuurimarkkinoilta.

– Me olemme ostaneet sen sähkön asiakkaan puolesta tiettyyn hintaan. Markkina voi mennä tietysti jompaankumpaan suuntaan, mutta jos olemme esimerkiksi ostaneet sähköä korkeaan hintaan ja asiakas haluaisi vaihtaa sopimuksensa nyt, niin tällä hetkellä sen sähkön markkinahinta olisi alhaisempi. Jos siis asiakas saisi vaihtaa sopimusta, niin meillä jäisi kalliimpi sähkö myymättä ja joutuisimme myymään sen takaisin markkinoille. Markkinahinta olisi alhaisempi ja se tuottaisi sähköyhtiölle tappiota, hän selittää.

Osa sähköyhtiöistä tarjoaa mahdollisuutta irtisanoa määräaikaisen sopimuksen sopimussakon ehdolla. Eli mikäli asiakas haluaisi purkaa määräaikaisen sopimuksen ennen sopimuskauden loppumista, hänen pitäisi hyvittää sähköyhtiölle tästä syntynyt tappio.

Energiakriisin myötä moni sähköyhtiöistä on kuitenkin luopunut tästä sopimuspykälästä, eikä näissä tapauksissa määräaikaista sähkösopimusta voi irtisanoa edes sakkomaksulla.

Yksi tällaisista yhtiöistä, joilla sopimussakkomahdollisuutta ei ole, on Herrfors. Tuotantojohtaja Rasmus selittää, että heidän yhtiössään sopimussakon hyötyjä ei nähdä suurena.

– Ne yhtiöt, joilla on sopimussakko käytössä, niin yleensä siinä maksetaan sakkoa siitä, että haluat purkaa sopimuksen. Sen lisäksi joudut kuitenkin maksamaan sen markkinahintaerotuksen mikä on syntynyt. Tässä markkinatilanteessa hinta on mennyt alas, niin asiakas joutuisi maksamaan sakon lisäksi erotuksen. Käytännössä se tarkoittaisi enemmän tai vähemmän samaa tilannetta jos jäisi siihen sopimukseen kiinni tai maksaisi sakon ja hintaerotuksen pois.

Energiateollisuus selvittää, kuinka paljon kalliita määräaikaisia sopimuksia on tehty

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä toteaa, että energiakriisi on kohdellut asiakkaita hyvin eri tavoin.

– Jotkut ovat selvinneet tästä kriisistä aivan huomaamatta, kun on ollut kiinteähintaisia aikaisempia sopimuksia. Ideahan tässä on, että markkinoilla on erilaisia tuotteita. Silloin voi ottaa itselleen turvallisen kiinteähintaisen sopimuksen – vaikka se olisi kalliskin, niin tietää, ettei se siitä nouse. Tai sitten voi ottaa toistaiseksi voimassaolevan, joka myötäilee markkinahintaa. Tai sitten pörssihintaisen, joka seuraa hintaa tunti tunnilta.

Leskelän mukaan sähköyhtiöiden kanssa on varmasti mahdollista neuvotella sopimuksista, mutta sopimuksen muuttaminen varmasti maksaa kuluttajalle. 

– Me selvitämme nyt sitä, kuinka iso määrä näitä hyvin kalliita sopimuksia on määräajaksi tehty ja kuinka iso ongelma tässä on kyseessä, hän toteaa.

Hänen mukaansa tilanne syksyllä oli kuitenkin sellainen, että monen piti valita halvemman kiinteähintaisen ja kalliimman toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen väliltä.

– Monet ovat koko ajan maksaneet sitä kalliimpaa, eli [määräaikaisella sopimuksella] tässä on ikään kuin säästänyt siihen nähden paljon ja jos nyt sitä vaihdettaisiin, niin en tiedä mikä tässä on oikeudenmukaista.