Ruotsin Uumajan yliopiston tutkimuksen mukaan ihmisten käyttämät ja luonnonvesistöihin päätyvät mielialalääkkeet vaikuttavat ahventen käytökseen. Yliopiston tutkimus osoittaa lääkkeiden tekevän luonnonvaraisista ahvenista aggressiivisempia syöjiä, rohkeampia liikkujia ja vähemmän sosiaalisia lajitovereidensa keskuudessa.

Jo aiemmin on tiedetty ihmisten käyttämien lääkkeiden jäämiä kulkeutuvan vesistöihin vedenpuhdistamoista ja viemäristöistä. Aiemmin tutkijat ovat olleet huolissaan erityisesti ehkäisyvalmisteiden jäämistä, joiden on uskottu vaikuttavan suoraan kalojen lisääntymiseen. Joissain tutkimuksissa on havaittu, että ehkäisylääkkeiden hormonit ovat muuttaneet koiraskaloja naaraiksi.

Ahvenet muuttuivat helpommiksi saaliiksi

Uumajan yliopiston tutkimuksissa koeahvenet altistettiin mielialalääkkeille niin, että määrät vastasivat Ruotsin vesistöjen pitoisuuksia. Jo hyvin pienilläkin pitoisuuksilla näytti olevan vaikutusta kalojen käytökseen. Lääkkeille altistetut ahvenet liikkuivat vesistössä uhkarohkeammin, eivätkä hakeutuneet piilopaikkoihin. Ahvenet eivät myöskään kulkeneet parvessa normaalien kalojen lailla. Näin ollen niistä tuli myös helpompia saaliita kalastajille. Ahvenet myös söivät aggressiivisemmin, mikä tutkijoiden mukaan voi olla haitaksi koko ekosysteemille.

– Ongelmaa ei ratkaista lopettamalla ihmisten lääkitsemistä, mutta olisi kehitettävä parempia puhdistusmenetelmiä, jotta luontoon ei pääsisi vaarallisia lääkkeitä, Uumean yliopiston tutkija Jerker Fick totesi.

Lääkejäämiä myös Suomen kaloissa – vaaraksi ihmisille?

Vuoden 2012 helmikuussa julkaistut Åbo Akademin ja Jyväskylän yliopiston tutkimustulokset osoittivat Suomen vesistöjen kaloissa olevan luultua enemmän lääkejäämiä. Yliopistojen yhteistutkimus osoitti särki- ja lahnakaloista löytyvän erityisesti särkylääkkeiden vaikuttavia aineita, kuten ibuprofeenia. Hauesta lääkejäämiä ei löytynyt. Tutkimus tehtiin Lappeenrannan Haapajärven kaloista kesällä 2011.

Tutkimusta johtaneen Åbo Akademin professori Leif Kronbergin mukaan kaloista löytyvät lääkejäämät eivät kuitenkaan estä kalojen syömistä.

– En usko, että jäämät vaikuttavat ihmiseen. Pitoisuudet ovat kuitenkin niin pieniä kaloissa verrattuna siihen, miten paljon kalaa syömme, Kronberg kommentoi Makuja-sivustolle.

Lääkejäämät voivat kuitenkin Kronbergin mukaan vaikuttaa kaloihin aivan eri lailla, sillä pienelle kalalle määrät ovat suuria.

– Kalat joutuvat elämään koko ajan siinä ympäristössä. Silloin kyseessä on krooninen vaikutus, Kronberg muistuttaa.

Lähde: Science Nordic

Petra Kiiski/MTV3