Kalajoen maastopalo on pinta-alaltaan suurin vuosikymmeniin. Samutettavassa palossa puhutaan silti vain satojen hehtaarien maastoalueista.
Suomen historian suurimmatkin maastopalot ovat pieniä verrattuna maailmalla tälläkin hetkellä roihuaviin metsäpaloihin. Suomalainen maastopalon torjunta ja ennaltaehkäisy on maailmanluokkaa.
Suomessa maastopaloihin varautumiselle on pitkät perinteet. Kuivina kesinä, aivan kuten nyt, ennaltaehkäisevää palovalvontaa tehdään teknisin apuvälinein sekä maasta että ilmasta.
Sisäministeriön Pasi Ryynänen pelastustoimesta, pitää hyvänä että Suomessa valvontajärjestelmä ja viranomaisten yhteistyö on kunnossa.
– Meillä on lentoreitit olemassa. Silloin kun riski on suurin lennetään säännöllisesti. Palot yritetään havaita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Plus Suomessa on semmoinen tapa että palot sammutetaan mahdollisimmannopeasti eikä anneta levitä.
Suomessa on sellainen tapa? Niin hullulta kuin se tuntuukin, kyse ei ole itsestään selvyydestä. Monessa maailman kolkassa olosuhteet maasto- ja metsäpaloille on suotuisat ja suhtautuminen sen mukaista. Metsä palaa ja sen annetaan palaa.
Ryynänen kertoo että yksi syy suomalaiseen tehokkaaseen maastopalon torjuntaan liittyy metsien käyttöön.
– Meidän metstä on valtaosin talouskäytössä. Jolloin sen metsän hoito on aika hyvää.
Käytännössä hakkuita varten rakennetut metsäautotiet avaavat palokaluston reitin lähelle palavia alueita.
Metsäpalot roihuavat maailmalla
Maailmalla suurimmat metsänpolttajamaat löytyvät pinta-alalta suurimmista maista - Australia, Kongo, Brasilia ja Venäjä.
Näitä maita yhdistää laajan pinta-alan lisäksi se, ettei palontorjuntaa aina edes yritetä.
Kun asian laittaa mittakaavaan, nyt Kalajoella riehuva metsäpalo näyttää häviävän pieneltä kun vertailussa on Venäjällä tällä hetkellä käynnissä olevat palot.
Siperiassa nyt käynnissä olevat palot on pinta-alaltaan tuhatkertaiset.
Ilmastolle metsäpalot ovat uhka
Laajoissa metsäpaloissa ilmakehään pääsee kasvillisuuteen sitoutunutta hiiltä, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta joka puolestaan lisää metsäpalojen riskiä.
Itse itseään ruokkiva kehä kiihdyttää pahimmillaan ilmastonmuutosta ja siksi maailman mestäpalot ovatkin kaikkien yhteinen asia.
Pariisin ilmastosopimuksen vaatimalle tasolle pääsy edellyttää paitsi fossiilipäästöjen lopettamista, myös luontaisten hiilinielujen kasvattamista ja erityisesti säilyttämistä.
Pariisin ilmastosopimuksen vaatimalle tasolle pääsy edellyttää paitsi fossiilipäästöjen lopettamista, myös luontaisten hiilinielujen kasvattamista ja erityisesti säilyttämistä.