Kaivosala turhautuu jäykkään byrokratiaan – malminetsintä loppumassa

Malminetsinnän alasajon syynä pidetään luvituksen kankeutta. Alan mukaan kaivoslakiin jäi kosolti päällekkäisyyttä ja kömpelyyttä. Erityisen hankalaksi on kaivosalan mielestä tehty alkuvaiheen malminetsintä.

– Kaivoslaki pitäisi saada sellaiseksi, että se rohkaisisi alkuvaiheen malminetsintään. Tällä hetkellä meillä on turhan korkeat malminetsintämaksut, harmittelee Kaivosteollisuus ry:n puheenjohtaja Markus Ekberg.

– Malminetsintäkohteista noin yksi tuhannesta muuttuu kaivokseksi. Pikkusen yliampuvaa on tämä näin mittava prosessointi siellä alkupäässä, arvioi puolestaan Boliden Kylylahti Oy:n toimitusjohtaja Antti Pihko.

Kömpelyydestä Ekberg nimeää esimerkin; kaivoslupaan vaaditaan ympäristövahinkojen arviointi, vaikka kaivosluvalla ei voi aloittaa toimintaa.

– Siihen tarvitaan ympäristölupa ja YVA pitäisikin tehdä vasta sitä ennen.

Boliden etsii Itä-Suomessa

Ruotsalainen Boliden on harvoja yhtiöitä joka vielä panostaa malminetsintään Suomessa. Strategiansa mukaan sillä on oltava jokaisella kaivoksella tiedossa 10 vuoden malmivarat. Monilla muilla yhtiöillä säästöt ovat osuneet juuri malminetsintään.

– Bolidenilla on tasan päinvastainen tulokulma tähän. Mehän on lähdetty suorastaan räjähdyksenomaisesti panostamaan malminetsintään, Pihko korostaa.

Hän harmittelee säädösten monimutkaisuutta jopa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien osalta. Kansalaiset eivät aina tiedä mitä vaihetta pitäisi kommentoida.

– Ja sitten kun kommentoidaan niitä omia huolenaiheita ja virkamies ei otakaan niitä mukaan, koska se ei kuulu just siihen prosessin osaan, niin sehän syö virkamiehen uskottavuutta. Kaiken huipuksi viranomaiset vielä valittavat toistensa päätöksistä, Pihko päivittelee.

Laki perataan talven aikana

Yhtiöt panevat nyt toivonsa työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämään kaivoslain arviointiin. Kaivosala odottaa, että pahimmat kömpelyydet karsitaan laista pois. Lisäksi halutaan selkeät pelisäännöt Natura-alueilla operointiin.

– Mielestäni malminetsintä tulisi sallia Natura-alueilla, Ekberg vaatii.

Ekbergin puheenjohtajuuskaudella kaivosteollisuus tehosti viestintäänsä. Taustalla oli alaa kohdannut ikävä julkisuus.

– Pahin ryöpytys on mennyt ohi. Kansalaiset ovat huomanneet, että kaivokset ovat normaalia teollisuutta, jota hoidetaan vastuullisesti. Itse olen tämän vuoden aikana vakuuttunut siitä, että Suomessa on vain hyviä kaivoksia.

“Hypetys näkyy kaivoslaissa”

Kaivosala on tuomassa Suomeen kanadalaista kaivosvastuujärjestelmää, jossa dokumentoidaan tarkasti mitä kukin kaivos tekee. Toimintaa myös auditoidaan.

– Kanadalainen järjestelmä on tosi tiukka. Esimerkiksi vasta c-sarjaan pääsee, jos täyttää lainsäädännön vaatimukset, Ekberg tarkentaa.

Kaivosalaan on kohdistunut Suomessa kovia toiveita jo parinkin edellisen hallituksen aikana. Kaivosteollisuudesta on toivottu talouden veturia.

– Ei tällä alalla ole koskaan ajateltu, että voisimme pelastaa maan talouden. Se oli sellaista hypetystä, joka tuli ulkopuolelta. Ja ehkäpä juuri siksi kaivoslaista tuli niin raskas, Ekberg pohtii.