Vuodesta 2016 alkaen toimineen Väkivaltaa Kokeneet Miehet -hankkeen kautta on hakenut tähän mennessä apua yli 200 miestä. Vaikka miesten kokemasta väkivallasta vaietaan yhteiskunnassa edelleen, on tietoisuus kasvanut viime vuosina, sanoo hankekoordinaattori Tommi Sarlin Miessakit ry:stä.
Hankkeesta apua saaneista miehistä suurin osa elää elämän ruuhkavuosia. Väkivallan tekijä on kolmessa tapauksessa neljästä perheenjäsen, useimmiten kumppani. Väkivalta on ollut fyysistä tai henkistä, jossain tapauksissa myös seksuaalista.
Parisuhteessa henkinen väkivalta kohdistuu usein myös isyyteen: vähättelyä, perättömiä syytöksiä ja ilmiantoja, joilla pyritään vahingoittamaan miehen suhdetta lapseensa. Miehet ovat kokeneet henkisen väkivallan pääsääntöisesti haavoittavammaksi kuin fyysisen väkivallan.
– Aika tyypillinen tapaus on sellainen, että on oltu pitkään parisuhteessa, jonka aikana mies on kokenut erityisesti henkistä väkivaltaa. Jossain vaiheessa mies havahtuu ja huomaa, ettei enää kestä tällaista suhdetta, Sarlin kertoo.
Enemmän koulutettuja
Hankkeesta apua on hakenut miehiä kaikilta koulutustasoilta, kuitenkin selvästi painottuen korkeammin koulutettuihin. Tommi Sarlin arvioi tämän johtuvan siitä, että toisille miehille vaikeista aiheista puhuminen ja keskusteluapu ovat koulutetuille useammin jo entuudestaan tuttuja. Siksi kynnys avun hakemiseen on ollut matalampi.
– Jatkossa haluamme tavoittaa miehiä entistä laajemmin koulutustasosta riippumatta. Myös katuväkivaltaa ja homosuhteissa väkivaltaa kokeneita miehiä emme ole tavoittaneet parhaalla mahdollisella tavalla.
Hankkeessa väkivaltaa kokeneita miehiä on autettu yksilötapaamisilla kasvokkain ja puhelimitse sekä ohjatuissa vertaistukiryhmissä. Vertaisryhmiä on järjestetty neljä. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa, puolitoista tuntia kerrallaan.