Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto kartoitti Kymenlaakson Kesäyliopiston kanssa alueen työnantajien koulutustarpeita. Tavoitteena on vastata alueen työelämän haasteisiin ja tulevaisuuden kehitykseen tuomalla alueelle työnantajien tarpeisiin vastaavia koulutusmahdollisuuksia.
Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoja voi opiskella laajalti eri puolilla Suomea. Sitä vahvistaa yhteistyö eri alueilla toimivien vapaan sivistystyön toimijoiden, kuten kesäyliopistojen kanssa.
Jo vuosikymmeniä kestänyt yhteistyö Kymenlaakson Kesäyliopiston kanssa on viime vuosina tiivistynyt entisestään. Tuloksena on syntynyt entistä paremmin työelämän koulutustarpeita palveleva toimintamalli, jonka tavoitteena on tuoda tarpeenmukaisia opintoja alueelle, jolta muuten lähdetään opiskelemaan muualle.
Kaikki lähtee siitä, että tunnistetaan yleiset, yhteiskunnan kannalta merkittävät muutoshaasteet sekä kartoitetaan kyseisen alueen tilanne: mihin suuntaan alueen arvioidaan kehittyvän tulevaisuudessa, millaisia työllisyysnäkymiä alueella on ja miten maakunnassa pyritään näihin tekijöihin varautumaan. Seuraavaksi alueen työnantajapuolta lähestytään kyselyllä, jolla kartoitetaan työelämän koulutustarpeita.
– Kyselyn jälkeen tapaamme työelämän edustajia, jotta saamme tarkennettua kyselyn vastauksia sekä sitä, kohtaavatko alueen työelämän koulutustarpeet ja meidän koulutustarjontamme niin sisällöllisesti kuin koulutusmuotojenkin osalta, selventää työelämäyhteistyöstä vastaava suunnittelija Ulla Kekäläinen Itä-Suomen yliopiston Avoimesta yliopistosta.
Vuoropuhelu alueen työelämäedustajien kanssa on erityisen tärkeää. Kymenlaakson Kesäyliopiston rehtori Elina Ivakko otti heti yhteyttä Itä-Suomen yliopiston Avoimeen yliopistoon kuultuaan uudenlaisesta yhteistyön mahdollisuudesta. Tuloksena käynnistyi mallin mukainen yhteistyö Kymenlaakson alueella viime syksynä. Tavoitteena oli lähteä kartoittamaan nimenomaan alueen työnantajien tarpeita. Kymenlaakson alueen koulutustaso on koko Suomen alhaisimpia ja alueella sijaitsee Suomen muuttotappioisimmat kunnat.
– Yhteistyömme on toimivaa erityisesti siksi, että Kymenlaakson kesäyliopisto tuntee hyvin alueella toimivat työelämän edustajat ja tuo alueelle kovasti kaivattua yliopistotasoista opetusta. Koulutustason nostaminen hyödyttää koko Kymenlaakson aluetta, uskoo Ivakko.
Kymenlaakson työnantajien koulutustarpeiden kartoitus jatkuu
Kymenlaakson alueella kartoitettiin viime syksynä kyselyn avulla paikallisten työnantajien koulutustarpeita. Kyselytulosten perusteella erityisesti kasvatus, opetus ja ohjaus sekä lasten ja nuorten hyvinvointi ovat teemoja, joiden alta löytyy erityisesti tarpeita lisäkoulutukselle. Taustalla ovat ajankohtaiset suuret muutokset, kuten uusi varhaiskasvatuslaki. Myös työhyvinvointiin liittyviä koulutustarpeita nousi kyselyn mukaan esille eri alojen vastaajilta.
– Tarpeita kartoittamalla haluamme aktivoida työnantajia ja viestiä, että vaikka alueella ei ole yliopistoa, niin koulutusta on kuitenkin saatavilla, Kekäläinen sanoo.
Yliopisto-opintojen tuomisen alueelle nähdään lisäävän koulutuksellista tasa-arvoa.
– Meidän tehtävämme kesäyliopistona on tuoda yliopisto-opintoja alueelle, jolta muutoin lähdetään yliopisto-opintojen perässä ulkopaikkakunnille opiskelemaan, eikä välttämättä enää palata takaisin, sanoo Ivakko.
– Saamme kiitosta siitä, että omalla kotipaikkakunnalla on paikalla ihminen, jolta saa tarvittaessa avun ja tuen. Meille voi tulla käymään ja miettimään yhdessä kanssamme, millainen opiskelupolku kenellekin voisi sopia.
Kymenlaakson alueen työnantajien koulutustarpeiden kartoitus
- Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto yhteistyössä Kymenlaakson Kesäyliopiston kanssa kartoittivat Kymenlaakson alueen työnantajien koulutustarpeita.
- Opinnoilta toivotaan joustavuutta, käytännönläheisyyttä ja sovellettavuutta työelämään.
- Eniten koulutusta tarvitaan näillä aloilla: 1) kasvatus, opetus ja ohjaus, 2) lasten ja nuorten hyvinvointi, 3) työikäiset ja työikäisten hyvinvointi, 4) ravitsemus, liikunta ja kuntoutus, 5) kauppatieteet ja johtaminen
- Eniten tarpeita on lyhytkestoisille ja muutaman opintopisteen laajuisille koulutuksille.
- Koulutusten sisältämät lähiopetukset toivotaan ajoittuvan työajalle.
- Verkko- ja lähiopetuksen yhdistelmä koettiin ehdottomasti parhaaksi.
Työnantajille avoimen yliopisto-opetuksen mahdollisuudet työntekijöiden osaamista täydentävänä tai pätevöittävänä koulutuksena eivät välttämättä ole tuttuja, eikä mahdollisuuksia tunneta.
– Tämän vuoksi asiaa on myös tärkeä tuoda enemmän esille, toteaa Kekäläinen.
Avoimen yliopiston opintoja voi suorittaa lyhyinä yksittäisinä jaksoina tai isompina kokonaisuuksina. Isommat kokonaisuudet ovat eri tieteenalojen perus- ja aineopintoja. Avoimen yliopiston opinnot ovat aina osa yliopistotutkintoa. Esimerkiksi hoitotieteen aineopinnot, joita myös Kymenlaaksossa voi opiskella, sijoittuvat yliopistossa osaksi kandidaatin tutkintoa. Niinpä avoimessa yliopistossa opiskelu voi olla myös tutkintotavoitteista.
Tutkintotavoitteinen opiskelu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Kymenlaakson Kesäyliopistossa voi suorittaa työn ohessa avoimen yliopiston opintoina edellä mainitut hoitotieteen aineopinnot. Jos opintojen edetessä yliopistotutkinto alkaa kiinnostamaan, niin avoimen yliopiston opintojen perusteella on mahdollista hakea yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi. Avoimen yliopiston opinnot muodostavat siis johdonmukaisen koulutusjatkumon, koska kukin yksittäinen opintojakso ja kokonaisuus ovat yliopistotutkinnon osia.
Kymenlaaksossa havahduttiin sosiaalityöntekijäpulaan
Onnistuneita tapauksia yliopistotahojen ja maakuntien välisestä yhteistyöstä löytyy jo ympäri Suomen. Yksi esimerkki on Kymenlaakso, jossa havahduttiin joitakin vuosia sitten huutavaan pulaan pätevistä sosiaalityöntekijöistä.
Tällöin alueelle käynnistettiin työelämän tarpeesta sosiaalityön perus- ja aineopinnot Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston ja Kymenlaakson kesäyliopiston yhteistyönä.
Näin yliopistotasoinen opiskelu omalla paikkakunnalla on tehty mahdollisimman jouhevaksi. Opintoja on voinut hyödyntää ammatillisena täydennyskoulutuksena tai halutessaan opiskelija on voinut hakeutua yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi.
– Tätä kautta on jo valmistunut yhteiskuntatieteen maistereita helpottamaan alueella olevaa pulaa sosiaalityöntekijöistä, mutta lisää tarvitaan. Tällaisia hyviä kokemuksia työelämäyhteistyöstä kannattaa jatkaa ja kehittää edelleen, kertoo Ivakko.
Kouvolan kaupunki oli tuolloin aktiivisesti mukana tuomassa koulutusta alueelle.
– Kaupungin näkökulmasta saamme päteviä työntekijöitä sosiaalityöhön, jossa työntekijöistä on selvästi pulaa. Näkisin, että opintoihin kuuluvat kehittämistyöt tarjoavat myös arvokkaita uusia näkökulmia arjen työn tekemiseen niin kaupungin kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän KYMSOTE:n näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöiden koulutustason nostaminen ei palvele ainoastaan meitä kaupunkina, mutta myös koko maakuntaa, kertoo Kouvolan kaupungin hyvinvointipalveluiden johtaja Arja Kumpu.
Muuttotappiolliselle Kouvolalle on tärkeää tarjota uudenlaisia kouluttautumismahdollisuuksia nykyisille asukkaille, mutta myös houkutella alueelle uusia asukkaita. Maakunnassa on myös keskusteltu ylipäätään yliopistotasoisten opiskelumahdollisuuksien vahvistamisesta kaupungissa yhteistyössä Kymenlaakson kesäyliopiston kanssa.
– Kaikkia koulutustarpeita ei ole vielä tarpeeksi kartoitettu, mutta kartoitustyön käynnistämisestä on keskustelu. Mahdollisuuksia on jo todella hyvin avoimen yliopiston opintojen suorittamiseen, mutta mitä ovat tulevaisuuden tarpeet? Toiveemme kaupunkina on, että saisimme ihmisiä muuttamaan tänne, ja että alueella olisi tarjolla monipuolisia alavaihtoehtoja, omaa ammatillista osaamista vahvistavaa koulutusta sekä mahdollisuuksia suorittaa yliopisto-opintoja omalla kotipaikkakunnalla, Kumpu sanoo.
”Argumentaatio on tärkeä työelämän taito”
Työnantajille on tänä päivänä tarjolla monenlaista täydennyskoulutusta, mutta yliopisto-opinnot erottuvat joukosta laadukkuudellaan. Yliopistotasoinen opetus takaa viimeisimmän tutkitun tiedon, jota pystyy soveltamaan hyvin tämän ajan työelämään.
Kymenlaakson Kesäyliopiston tarjonnasta suosituimpia ovat sosiaalityön ja kauppatieteiden opinnot. Täydennyskoulutustarkoituksessa opiskellaan eniten lyhyitä jaksoja työ- ja organisaatiopsykologiasta.
– Meiltä löytyy myös opintojaksoja, joihin liittyy käytännön kehittämissuunnitelmien tekeminen, joka hyödyttää työnantajaa jo opintojen aikana, kun työntekijä tuottaa jo valmista materiaalia omalle työnantajalleen ja kehittää samaan aikaan omaa työtään, Ivakko kertoo.
Työelämän tarpeita huomioitaessa on erityisen tärkeää, että opintoja voi suorittaa työn ohessa. Kymenlaakson Kesäyliopiston rehtori Elina Ivakko on itsekin oiva esimerkki opiskelujen nivomisesta osaksi työntekoa:
– Olen suorittanut kaksi tutkintoa niin, että olen opiskellut avoimen yliopiston kautta perus- ja aineopinnot ja hakenut sitten yliopistoon, josta olen saanut tutkinnot. Samaan aikaan olen ollut koko ajan työelämässä, Ivakko kertoo.
– Meillä on Kymenlaaksossa tarjolla paljon monimuoto-opintoja eli lähi- ja verkko-opintojen yhdistelmiä. Työelämä on tänä päivänä hyvin hektistä ja sieltä on toisinaan vaikea irrottautua opiskelujen pariin pitkäksi aikaa.
Opiskelun mielekkyyden kannalta on myös tärkeää, että opinnot tukevat käytännön työtä. Yliopisto-opinnot perustuvat aina tutkittuun tietoon, mutta yhä enenevissä määrin opintoihin yhdistetään käytännön esimerkkejä, jolloin opitaan myös soveltamaan tietoa.
– He, joilla on jo pidempi työkokemus takana, osaavat usein kytkeä teoreettista tietoa paremmin omaan arjen työhön. Oman osaamisen kasvattaminen näkyy myös siinä, että osataan ottaa kantaa ja tuoda omia mielipiteitä perustellen esille työpaikalla. Argumentaatio on keskeinen taito, jota opitaan yliopisto-opintojen ohessa, mutta se on myös todella tärkeä työelämän taito, Kekäläinen lisää.
Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston työelämäyhteistyö
|