Sote-alan johtajille suunnattu avoimen yliopiston koulutus kerää kiitosta: ”Opiskelijat vievät oppimaansa suoraan työelämään”

Yksi jatkuvaa osaamisen päivittämistä vaativa ala on sosiaali- ja terveysala, jonka työntekijöiden kouluttautumista velvoittaa jo lainsäädäntö. Vastuu työntekijöiden täydennyskoulutukseen osallistumisesta on kunnalla tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä.

Sote-alalla intoa opiskeluun

Lammintakanen näkee, että sote-alalla on tarve kehittää alan johtajien taitoja erityisesti julkisen sektorin talousosaamisessa, mutta myös hankinnoissa ja kilpailuttamisessa.

– Työelämässä oleville tulee olla helposti tarjolla opintoja, jotta omaa osaamista voi aina tarpeen mukaan päivittää. Joskus osaamisen päivittämiseen riittää yksikin jakso, sillä kaikilla ei ole tarvetta suorittaa opintokokonaisuutta tai yliopistotutkintoa.

Lammintakanen arvelee ajan trendin olevan, että työelämässä kaivataan täsmäopintoja. Yliopisto-opintojen vahvuus on, että ne kannustavat analysoimaan ja jäsentämään sekä kehittämään omaa työtä uusien ajattelumallien avulla. Tavoite on, että jokainen pystyy soveltamaan uutta opittua tietoa omaan työhönsä.

– Sote-alalla työskentelevät ovat todella innokkaita opiskelemaan. Osaksi siksi, että jatkuvassa muutoksessa olevalla alalla ei yksinkertaisesti pysty tekemään töitä, jos ei koko ajan päivitä osaamistaan. Alan johtajat puolestaan ovat usein siirtyneet johtotehtäviin kenttätyöstä, joten jatkuvan oppimisen ajatus säilyy usein johtajillakin.

”Kompleksisuuden johtaminen on suurin haaste”

Avoimelle yliopistolle yhteistyö työelämän edustajien kanssa on elintärkeä osa opintojen kehittämisestä. Työelämässä ajankohtaiset haasteet pyritään aina tuomaan osaksi opintoja yhdessä tiedelaitosten kanssa, jolloin myös työelämä saa yliopiston tarjoamasta opetuksesta mahdollisimman suuren hyödyn.

Kuopion kaupungin kotihoidon päällikkö Kaija Kokkonen tuntee sote-alan johtamisen haasteet.

– Olemme aina ennen kaikkea asiakkaitamme varten, mutta samaan aikaa johtamisessa on muita kilpailevia asioita, jotka tulee ottaa huomioon: työntekijöiden oikeudet ja toiveet sekä työturvallisuus, taloudelliset reunaehdot ja asiakkaan turvallisuustekijät. Tilanteet ovat usein monimutkaisia ja vaativat sovittelua, mutta asiakkaan oikeudet tulee aina huomioida tärkeimpänä, Kokkonen luettelee.

Jos edellä mainitut asiat eivät ole sote-alan organisaatiossa kunnossa, syntyy ongelmia.

– Jos asiakas ei ole keskiössä tässä monimutkaisen kokonaisuuden johtamisessa, asiakas ei välttämättä saa hyvää palvelua. Pahimmillaan asiakkaan itsemääräämisoikeus ei toteudu. Riskinä voi myös olla, että asioita ei osata kertoa tai perustella asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla. Kyse on myös hyvästä asiakaspalvelusta ja siitä, että se toteutuu.

Kokkonen painottaa, että johtajan on kyettävä nostamaan työyhteisössä avoimeen keskusteluun koettuja ja läpikäytyjä haasteellisia tai epäonnistuneita tilanteita. Johtajan on myös tuettava työyhteisöä ratkaisuihin ja tarvittaessa huolehdittava, että toimintatapoja korjataan. Johtajan oma ymmärrys asiakkaan oikeuksista ja itsemääräämisoikeudesta on edellytys johtaa sote-alalla hyvin.

– Suurin haaste johtamisessa on mielestäni kompleksisuuden johtaminen, Kokkonen kiteyttää.

Eri näkökulmat mukaan keskusteluun

Itä-Suomen yliopiston Avoimessa yliopistossa pidetään erittäin tärkeänä sitä, että tavataan työelämän edustajia ja keskustellaan alan haasteista. Työelämäyhteistyöstä vastaava suunnittelija Ulla Kekäläinen järjesti yhdessä Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen kanssa alkuvuodesta työpajan juuri johtajille.

Tavoitteena oli nostaa keskusteluun haasteita työelämästä ja kehittää suositun Sosiaali- ja terveysjohtamisen perusteet -opintojakson oppimistehtäviä siten, että tehtävien avulla voidaan paremmin vastata arjen työelämän tarpeisiin.

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinnot avoimessa yliopistossa

Sosiaali- ja terveysjohtamisen perusteet -opintojakso (5 op) on osa Sosiaali- ja terveyshallintotieteen perusopintoja).

Avoimessa yliopistossa perusopintoja on mahdollista opiskella tutkintotavoitteisesti.

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen perusopintojen painopistealueita ovat mm. sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rakenne, niiden organisointi, arviointi ja ohjaus sekä toiminnan nykyiset ja tulevat muutokset.

– Saimme mielettömän hyvää keskustelua aikaan käytännön esimerkeistä, ongelmista ja haasteista, mutta myös yliopistopuolelta tietoa siitä, mitä on tutkittu ja mitä tutkimuksissa on havaittu. Työpaja oli jatkumoa pitkään tehtyyn kehittämistyöhön ja luonteva seuraava askel, Kekäläinen sanoo.

Kehitysideat vietiin suoraan työpajasta opintojaksojen opettajille, jotka toivat ajankohtaiset haasteet osaksi opetusta.

Opintojaksoille osallistuneiden opiskelijoiden palaute on ollut arvokasta. Kekäläisen mukaan moni havahtuu vasta opintojensa aikana siihen, että käytännön johtamistyössä esiin nousseet ilmiöt kytkeytyvät osaksi laajempaa teemaa: niille löytyvätkin nimet ja niitä onkin tutkittu. Ilmiöt eivät kosketa vain omaa työyhteisöä, vaan niitä havaitaan myös eri puolilla Suomea – niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

Johtotehtävissä vuorovaikutus samassa tehtävässä tai asemassa työskentelevien kanssa voi olla vähäistä, jolloin keskustelu muiden kanssa voi tuoda antoisan kokemuksen siitä, että työtä ei tehdäkään yksin, vaan samojen haasteiden kanssa painitaan muuallakin.

– Meille on erittäin tärkeää, että saamme mahdollisimman laajoja näkökulmia työelämästä ja ennen kaikkea eri puolilta Suomea. Haluamme, että meidän opintomme vastaavat aina vain paremmin nykyisiin ja erityisesti tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Toimiva vuoropuhelu mahdollistaa sen, Kekäläinen toteaa.

Avoimen yliopiston terveiset työelämään ovat kannustavat:

– Jos yhtään löytyy innokkuutta yhteistyöhön kanssamme, meihin voi aina ottaa yhteyttä.