Lihatuotteita valmistavan tehtaan työntekijä, tietoliikennevikaa asiakkaan luokse menevä asentaja tai kiinteistöhuollon siivooja ei voi tehdä työtään etänä. Koronakevään aikana useilla aloilla paiskittiin töitä fyysisesti paikan päällä, koska työt eivät kadonneet mihinkään. Silti ainakin neljän MTV Uutisten haastatteleman toimijan kohdalla suurimmilta uhilta vältyttiin. Uhat vaihtelivat työntekijöiden sairastumisesta ja tehtaan sulkemisesta ulkomailta saatavan materiaalin loppumiseen.
Koronapandemia ei ole tuonut suuria ongelmia noin 1,7 miljardin euron liikevaihdolla toimivalletekevälle HKScan -yhtiölle. Lihatuotteita ja ateriaratkaisuja valmistavassa yhtiössä toimihenkilöitä lukuun ottamatta kaikki tuotannollinen työ tapahtuu tehtaissa.
– Alkaen tuotteiden valmistamisesta ja sen pakkaamisesta ja edelleen lähettämisestä, eli ihan eläinten teurastamisesta jatkojalostukseen asti kaikki työ on fyysisesti paikalla tehtävää, kertoo Tero Hemmilä, HKScanin konserninjohtaja.
Yhtiöllä on lähes 20 tehdasta Itämeren ympärillä ja se n suurimmat markkina-alueet ovat Suomi ja Ruotsi. Yhtiössä on noin 7 000 työntekijää.
Suurin uhka olisi tehtaan sulkeminen
Hemmilän mukaan yhtiölle suurin uhka olisi se, että infektio pääsisi leviämään henkilöstön keskuuteen ja pahimmassa tapauksessa tehdas jouduttaisiin sulkemaan. Tällaisia uutisia on tullut maailmalta muun muassa Saksasta.
– Mutta onneksemme me olemme erittäin hyvin onnistunut varautumisessa henkilöstön kanssa, vaikka tietenkin yksittäisiä tapauksia meilläkin on tehtailla luonnollisesti ollut, Hemmilä kertoo.
HKScanissa onnistuttiin ennakkovarautumistoiminnoissa niin hyvin, ettei jouduttu edes varamiehityksiin. Varautumiseen kuuluu tiukkojen hygieniakäytäntöjen lisäksi suojavarusteiden käyttö ja työvuorojen ja -tilojen järjestelyt niin, että ihmisten välisiä kohtaamisia syntyy mahdollisimman vähän.
Kysyntä kasvoi ja ylitti alussa tarjonnan
Koronapandemia näkyi tuotannossa aluksi suurentuneena kysyntänä vähittäiskauppasektorilla, mikä aiheutti paljon ylitöitä.
– Kysyntä ylitti selkeästi tason mihin oltiin normaalisti varauduttu ja muutos tapahtui nopeasti, Hemmilä sanoo.
Muutos liittyi enemminkin myyntikanavien muutokseen, kuin siihen että ihmiset söisivät enemmän. Merkittävin osa HKScanin tuotteista menee markkinoille vähittäiskauppakanavan kautta ja noin 15 prosenttia menee hotellien, ravintoloiden ja catering-yritysten kautta. Jälkimmäisessä, eli Food Serviceksi kutsutussa kanavassa nähtiinkin merkittävä kulutuksen lasku.
– Mutta kun ihmiset siirtyivät laajasti etätöihin yhteiskunnassa ja ruokaa ostettiin ja tehtiin kotona, ostot vähittäiskauppakanavasta kasvoivat merkittävästi, Hemmilä kertoo.
Samalla jalostusaste laski, koska perustuotteita, joita käytetään ruoan raaka-aineina meni enemmän.
– Food Service -kanavaan HKScanin myymien tuotteiden jalostusaste on keskimääräistä korkeampi, Hemmilä selvittää.
Uusi aalto uhkaa
Hemmilän mielestä uuden aallon uhka on läsnä, mutta tilanne ennakkovarautumisen suhteen on heillä hyvin hallinnassa.
–Tästä on tullut rutiinia siinä mielessä, vaikka tilannetta ei pidä millään lailla väheksyä. Totta kai uudesta aallosta pitää kantaa huolta, Hemmilä toteaa.
HKScan on jatkanut varautumistoimintoja siitäkin huolimatta, että yhteiskunta on jo osittain vapauttunut rajoitteista. Yhtiössä on kaikissa maissa noudatettu konsernin pandemiatyöryhmän määrittelemiä ohjeita infektion varalta.
– Me olemme kaikissa maissa onnistuneet pitämään asiat hyvin hallinnassa, Hemmilä sanoo.
Myös Metsä Tissue kohtasi kysynnän lisääntymistä
Pehmopapereita kuten wc- ja talouspaperia valmistava Metsä Tissue kohtasi myös pandemian alkuvaiheessa suuren kysynnän lisääntymisen, kun ihmiset alkoivat ostamaan jopa hamstraamiseen asti wc-paperia.
Myös Metsä Tissuella suurin osuus tuotannosta on työtä, jota ei voida tehdä etänä.
– Kaikki tuotannollinen toiminta Suomessa tehdääm Mäntän tehtaalla, kertoo Johanna Kesti, Metsä Tissuen viestinnästä vastaava markkinointijohtaja.
Tuotanto pitää pysyä pyörinnässä
Metsä Tissuessa varautuminen alkoi yhtiön tekemillä tarkoilla ohjeistuksilla työntekijöille. Olennaisina osuuksina olivat turvaetäisyydet ja hygienia. Myös jatkuvuuden suunnittelu päivätasolla oli avainasemassa.
– Me kuitenkin valmistamme Suomessa tuotteita, joita ihmisillä pitää olla jatkuvasti saatavilla. Siksi henkilöstömme turvallisuuden varmistaminen on ensisijaista ja mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden varmistamisen, Kesti sanoo.
Toimenpiteet ovat onnistuneet
Yhtiössä ei ole jouduttu tilanteisiin, joissa olisi jouduttu tuotantoa supistamaan.
– Se suurin uhka olikin ehkä ihmisten silmissä, että entäs jos wc-paperi loppuu, mutta hyvin pystyttiin se tilanne hallitsemaan, Kesti kertoo.
Kesti mainitsee myös henkilöstön olleen hyvin sitoutunutta kriisin aikana, joka on turvannut jatkuvuutta. Suunnitelmat on tehty myös mahdolliseen tarpeeseen korvata työvoimaa, jos infektio iskee henkilöstöön. Kestin mukaan tähän ei ole kuitenkaan jouduttu, vaan resurssit ovat olleet jatkuvasti hyvällä tasolla.
Syksyn toinen aalto ei huoleta varautumisen suhteen
Metsä Tissue aikoo jatkaa hyväksitodetulla linjalla, eli noudattaa säntillisesti viranomaisohjeita ja työpaikoilla vältetään jatkossakin lähikontakteja.
– Kaikki me täällä teemme kaikkemme, että ihmisille jokapäiväiset tarpeelliset tuotteet ovat saatavilla, Kesti sanoo.
Yhtiöllä ei olisi tulevassa aallossa ongelmia myöskään raaka-aineiden suhteen, sillä Metsä Tissue käyttää raaka-aineena Metsä Groupin pohjoista puuta, joka tulee pääosin Suomesta. Tällöin raaka-ainesaatavuus on hyvällä tolalla.
Kiinteistöhuoltopalvelussakaan ei ole ollut ongelmia
Pääosin asuinkiinteistöihin kiinteistöhuoltoa tekevä Kotikatu ei ole kohdannut korona-aikana suuria ongelmia. Kotikatu toimii lähes kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa aina Helsingistä Ouluun. Työntekijöitä on noin 1500.
– Käytännössä päätuote eli kiinteistöhuolto ja porraskäytävien siivous sekä ulkotyöt, mitä teemme taloyhtiöissä, on mahdotonta siirtää etänä tehtäväksi, kertoo Kotikadun operatiivinen johtaja Vesa Koljonen.
– Eli kiinteistönhoitajien työ, siivoojien työ, asiakaspalvelutehtävät, suurin osa henkilöstöstä siis, luettelee Kotikadun huollon liiketoimintajohtaja Otto Tarkiainen.
Toimipisteet on pidetty auki, viestintää tehostettu
Koronapandemian aikana on pidetty myös toimipisteitä auki rajoitetusti, jotta ihmiset pystyvät asioimaan tai hakemaan esimerkiksi avaimia.
– Siellä on ehkä yksi ihminen ollut paikalla ja muut etänä, porrastetulla järjestelmällä, Tarkiainen täsmentää.
Myös asiakkaiden suuntaan tehty viestintä ja ohjeistus on ollut avainasemassa. Koronapandemian alussa Kotikatu reagoi nopeasti ja perusti valmiusryhmän, joka varmisti toiminnot ja tiedonkulun joka suuntaan.
– Suurin ja tärkein asia alussa oli saada ohjepankki työntekijöille. Me muokkasimme myös työntekoa niin, että aloitimme työnteon poikkeuksellisesti suoraan kohdekiinteistössä sekä välttämään yhteisiä tapaamisia ja palavereja, Koljonen kertoo.
Myös työn liukuma-aikoja lisättiin. Tarkoituksena oli välttää altistumisen mahdollisuuksia työntekijöiden keskuudessa.
Asuntoihin tehtäviä huoltotöitä priorisoitiin
Asukkaiden koteihin tehtävät käynnit harkittiin tarkkaan ja vain kiireellisimmät hoidettiin. Lisäksi tehostettiin kommunikaatiota asukkaiden kanssa ja käytettiin suojavarustuksia ja hengityssuojaimia. Samalla desinfiointi- ja siivousasiat lisääntyivät kovasti.
Tarkiaisen mukaan Kotikatu ei kohdannut suuria haasteita ja tehokkaan yleisen viestinnän johdosta myös asiakkaat ymmärsivät tilanteen hyvin.
– Ihmiset alkoivat myös ihan luonnollisesti välttää pikkuasioiden takia asiakaspalvelupisteellä käymistä ja ymmärsivät pienempien huoltokeikkojen siirtymisen tuonnemmaksi, Tarkiainen sanoo.
Hetkellisesti asuntoihin tehtävien töiden kysyntä vähenikin hetkellisesti. Mutta valtaosa muusta työstä pystyttiin tekemään melko normaalisti.
Syksyn uusi aalto ei pääse yllättämään
Varautumista Kotikadussa jatketaan syksyn uutta mahdollista aaltoa varten.
– Meillä on muutenkin ollut hyvä resurssivarautuminen esimerkiksi talven lumitöissä hyvin lyhyellä aikavälillä, kertoo Koljonen.
Tällaiset kokemukset toimivat etuna myös koronatilanteessa.
Tietoliikenneasentajilla korona-aika on ollut kiireellistä
Tietoliikenne- ja infrastruktuuriverkkoja rakentavalla Eltel Networks Oy:lle korona-aika on näkynyt myös lisääntyneenä kiireenä. Yhtiöllä on aiempi tausta Fortumin sähkö- ja televerkkojen tekijänä. Nykyisin yhtiö palvelee operaattoreita ja sähköyhtiöitä, jotka ovat ulkoistaneet Eltelille kenttätyön.
– Eltel tekee mobiilipuolella 5g-verkkoja sekä rakentaa kuituyhteyksiä, sekä hoitaa verkon viankorjausta ja ylläpitoa, eivätkä ne työt ole poikkeusaikana kadonneet mihinkään, kertoo Eltel Networks Oy:n toimitusjohtaja Juha Luusua.
Eltelillä on Suomessa 60 toimipaikkaa ympäri maata ja 1500 työntekijää. Työntekijöistä yli puolet on asentajia.
– Koska teemme töitä teleoperaattoreille ja sähköyhtiöille, meidän pitää palvella koko Suomea, Luusua summaa.
Työt ovat jatkuneet normaalisti
Eltelin tuotanto on toiminut normaalisti poikkeusajasta huolimatta, koska valtaosa töistä tehdään ulkona. Joitakin pienempiä asiakastöitä on siirretty yhdessä asiakkaiden kanssa.
–Mutta korona-aika näkyy siten, että operaattorit ovat kiihdyttäneet 5g-verkon rakentamista, Luusua sanoo.
Kuluttajan näkökulmasta 5g tuo eniten lisäarvoa siinä mielessä, että 4g:hen vapautuu lisää kaistaa. 5g:lle ja kuituliittymille näyttää Luusuan mukaan olevan nyt kova buumi.
– Nyt kun ihmiset ovat siirtyneet etätöihin ja huomanneet, että yhteydet eivät ehkä toimikaan niin hyvin kuin pitäisi, niin kysyntä on selvästi lisääntynyt, Luusua kertoo.
Yhtiö hoitaa myös kotikäyntejä ja ympärivuorokautista päivystystä
Eltel suorittaa myös viankorjausta operaattoreiden asiakkaille. Kun asiakkaalla on vika, niin operaattori lähettää Eltelin asentajat paikalle.
– Poikkeusaikana on kuitenkin sovittu, että loppuasiakaskäynnit suunnitellaan erityisen tarkkaan, noudatetaan koronavarautumista ja käyntejä siirretään tarvittaessa, Luusua sanoo.
Vain joitakin töitä siirrettiin eteenpäin, mutta muuten korona-aika ei näkynyt töiden määrässä.
Uudenmaan sulku vaikutti vain vähän
Uudenmaan sulkeminen sekoitti aluksi yhtiön toimintaa, mutta pian tilanne normalisoitui.
– Verkkoalueet eivät noudata Uudenmaan rajaa. Syntyi tilanteita, joissa asentajat asuivat toisella puolella rajaa ja viankorjaus piti tehdä toisella puolella, Luusua sanoo.
Liikkuminen vaati paperityötä, mutta työlään ja hidastavan alun jälkeen byrokratia Uudenmaan tarkistuspisteillä alkoi toimimaan Luusuan mielestä hyvin.
Suurin uhka materiaalin loppuminen
Muista yhtiöistä poiketen, Eltelin suurin haaste ei ollut työntekijöiden sairastuminen, vaan materiaalin saaminen ulkomailta. Tällöin hankkeet, kuten vaikka tilatut kuituliittymät kotiin, siirtyvät tulevaisuuteen.
– Jos et saa kuitua tai antenneja tai muu materiaali loppuu, niin sitten on vaikea tehdä mitään, silloin rakentaminen keskeytyy, Luusua kertoo.
Jos Euroopan varastot olisivat loppuneet täysin ja kysyntä jatkunut, olisi se ollut ylitsepääsemätön ongelma. Suuri osa tavarasta tulee Kiinasta, mutta koska Aasian tilanne palautui normaaliksi, niin tuotteita on taas pystytty toimittamaan Eurooppaan.
– Tänä päivänä kaikki on optimoitu niin hyvin, ettei oikeastaan kenelläkään ole enää suuria varastoja, Luusua toteaa.
Toivutaanko materiaalipulasta syksyksi?
Keväällä Euroopan varastot melkein loppuivat, mutta nyt tilanteen normalisoiduttua Aasiassa varastot ovat jälleen ehtineet täyttyä. Jos mahdollisesta uudesta aallosta ei tule pahempaa kuin keväästä, niin Luusuan mukaan odotettavissa ei ole ongelmia materiaalin suhteen.
– Mutta totta kai, jos tulee pitkä jakso, voi tulla ongelmia. Kyse on myös logistiikkaketjuista, joilla tavara toimitetaan, Luusua toteaa.
Juttua muokattu maanantaina 3.8.2020 klo 8:25. MTV Uutiset on täsmentänyt Juha Luusuan sitaatteja ja niiden muotoilua, sekä lisännyt sitaattiin tiedon, että yritys tekee töitä myös sähköyhtiöille. Viimeisestä sitaatista on poistettu maininta lentokonerahdista.