Kaikilla Suomen teho-osastoilla loppuvat joskus paikat – hoito silti korkeatasoista

– Ongelmat ovat tuttuja kaikilla Suomen teho-osastoilla, kuormitushuippuja tulee kaikille ajoittain. Normaalin teho-osaston koko vuoden kuormitusprosentti on noin 60–70 prosenttia, eli jos on kymmenen paikkaa niin seitsemällä paikalla on aina joku, selvittää Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtaja osastonylilääkäri Mika Valtonen.

Valtosen mukaan tehohoitoa tarvitsevia potilaita on kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa silloin tällöin enemmän kuin paikkoja. Teholta siirrytään kuitenkin muille osastoille nopeasti, keskimäärin kolmessa päivässä.

– Ruuhkatilanteita on, mutta ne ratkotaan tavalla tai toisella. Tehdään kaikenlaisia improvisaatioratkaisuja, potilasta hoidetaan esimerkiksi heräämössä, hän kertoo.

Lastenklinikka hoitaa sairaimmat lapset

STT kertoi lauantaisessa jutussa, että Helsingin Lastenklinikan teho-osastolla kärsitään henkilöstöpulasta. Useiden hoitajien mukaan lapsia on päässyt teholle myöhemmin kuin hoidon kannalta olisi hyväksi. Yksikön johto taas arvioi, että henkilöstömäärä on kokonaisuutena riittävä.

Valtonen työskentelee Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin teho-osaston ylilääkärinä ja alan dosenttina Turun yliopistossa. Hän toteaa, että ei tunne hyvin Helsingin Lastenklinikan teho-osaston asioita.

– En tiedä, kumpi osapuoli tässä on lähempänä totuutta. Luulisin, että Helsingissä on kaikkein suurimpia tilaongelmia, hän sanoo.

– Kaikkein vaikeimmin sairaat lapset hoidetaan Helsingin Lastenklinikalla. Nykyäänhän lasten sydänleikkauksia ei tehdä Suomessa missään muualla, siellä on paljon erityisosaamista, Valtonen toteaa.

Hoitajapulaan ei ole pikaratkaisua

Jos hoitajista on pulaa, siihen ei ole pikaratkaisua.

– Esimerkiksi meillä Turussa on aika pitkä perehdytys ennen kuin tehohoitajat itsenäisesti tekevät mitään – se on useita kuukausia, sanoo Valtonen.

– Lasten teho-osasto on työpaikkana vaativa. Kokemusta voi olla vain kokemuksen myötä, toteaa anestesiologian ja tehohoidon professori Hannu Kokki Itä-Suomen yliopistosta.

Kaiken kaikkiaan teho-osastojen potilaista reilu kolmasosa on yli 70-vuotiaita. Alle 18-vuotiaiden osuus kaikista tehohoidetuista on vain kolmisen prosenttia.

– Lasten kohdalla tehohoidon tarpeen arviointi on hankalampaa. Lapsella on paljon odotettavissa olevaa elinaikaa, pohtii Valtonen.

Suomen tehohoito on korkeatasoista

Päätös tehohoidon aloittamisesta ja lopettamisesta on teho-osaston lääkärin vastuulla.

– Potilasvalinta on oleellinen kysymys. Se tehdään huolellisesti ja tuntien potilaan taustat, sanoo Valtonen.

– Aina joudutaan arvioimaan, hyötyykö potilas tehohoidosta, sanoo Kokki.

Jos hoitoa tarvitsevia on enemmän kuin paikkoja, saatetaan toipumassa oleva potilas siirtää tavalliselle vuodeosastolle aiemmin kuin muuten tehtäisiin.

– Riittävän hyväkuntoiselle potilaalle tavallinen osasto on turvallisempi kuin teho-osasto, huomauttaa Kokki. Näin siksi, että teho-osastolla on suurempi infektioriski.

Suomessa teho-osastolla hoidetuista lähes 80 prosenttia on hengissä vielä vuoden kuluttua. Toisaalta tehohoitopaikkoja on vain noin 280, eli noin viisi paikkaa 100 000 asukasta kohti.

– Siihen nähden että Suomen tulokset ovat kansainvälistä huippua, meillä tullaan toimeen aika pienillä resursseilla, sanoo Valtonen.