Surua ja uskomattomia selviytymisiä – MTV:n kuvaraportti Töölöstä, jossa on jo 50 vuotta pelastettu henkiä

11 000 potilasta

Vaikka tilat ovat vanhat, tehoja sananmukaisesti löytyy. Osastolla on 50 vuoden aikana hoidettu lähes 11 000 vaikeasti vammautunutta potilasta.

Viime vuosina potilaita on ollut vuosittain 420-450.

Suurin osa Töölön teholle tuotavista on loukkaantunut pahasti liikenne- tai putoamistapaturmissa.

Suomessa esimerkiksi ampumisesta tai puukotuksesta syntyneitä vammoja on vain harvalla.

Toisin on esimerkiksi Etelä-Afrikassa, jossa osaston kirurgit käyvät kerryttämässä kokemusta, Reitala kertoo.

Eräs osaston lääkäri lukee ääneen työtoverilta tullutta viestiä, jossa kuvaillaan oloja Kapkaupungin sairaalassa. Siellä lähes jokaisella potilaalla on ampumis- tai puukotusvammoja, ja tilat ovat ääriään myöten täynnä.

Töölössä noin puolet osastolle tuotavista potilaista on loukkaantunut äkillisesti, ja heillä on yleensä useita erilaisia vammoja.

Osa potilaista tulee tänne siksi, että heille tehdään raskasta plastiikkakirurgiaa kuten suuontelon syöpien leikkauksia.

Potilaita tuodaan myös vuodeosastoilta, kun ihmisen tila on äkkiä heikentynyt. Vanhuksilla esimerkiksi keuhkokuume voi vaarantaa hengen nopeasti.

6 vuorokautta

Osastolla on kaikkiaan yhdeksän paikkaa, joista viisi on nyt käytössä.

Sairaalasängyissä erilaisten laitteiden ympäröimänä makaa vakavasti loukkaantuneita ihmisiä. Yksi on kaatunut pahoin seurauksin, toinen murtanut niskansa tapaturmassa ja kolmas taas on pudonnut korkealta maahan. Kaikki ovat niin huonossa kunnossa, ettei heidän kanssaan voi kommunikoida, osa on nukutettu.

Potilaiden vammoja tai niiden syntymistä ei voi kuvailla tarkemmin, koska niiden perusteella ihmiset voitaisiin helposti yhdistää uutisjuttuihin. Lehdissä ja televisiossa toistuvat hyvin usein sanat “vietiin Töölön sairaalaan”.

Tänne on tuotu vuosien aikana myös tunnettujen rikosten uhreja ja tekijöitä sekä suuronnettomuuksissa loukkaantuneita. Potilaiden yksityisyyden suojasta pidetään viimeiseen saakka kiinni, eikä tietoja anneta hevin edes poliisille.

Potilas viettää Töölön teholla keskimäärin 6 vuorokautta, mutta jotkut joutuvat olemaan täällä jopa kuukausia.

Vuodenajat rytmittävät paljon osaston toimintaa.

– Kevään ja kesän kiire on nyt hieman helpottanut, osastonhoitaja Satu Poikajärvi kertoo.

Mitä aikaisemmin kevät saapuu, sitä aikaisemmin alkaa kiire myös teholla. Moottoripyöräilijät ja pyöräilijät lähtevät liikkeelle ja kaikenlainen rakentaminen ja nikkarointi lisääntyvät.

Jos talvella sataa paljon lunta, ikämiehet kipuavat katoille poistamaan lumikuormaa ja saattavat tippua siinä samalla itsekin.

Täällä näkyvät myös yhteiskunnan varjopuolet: syrjäytyneisyys ja pahoinvointi. Osastolle tuodaan usein potilaita, jotka ovat käyttäneet paljon päihteitä tai yrittäneet itsemurhaa.

Itsemurhiakin yritetään jostain syystä keväisin enemmän kuin pimeään vuodenaikaan.

Miehiä osastolla on keskimäärin paljon enemmän kuin naisia, kaikista hoidettavista kolme neljäsosaa.

– Varsinkin nuoret miehet ottavat paljon riskejä sekä auton ratissa että yhä enemmän myös pyörällä. Ainoastaan hyppäämisvammatilastoissa naiset pärjäävät joten kuten miehille, Reitala sanoo.

Myös erilaiset muotivillitykset näkyvät teholla.

– Muutama vuosi sitten täällä alkoi näkyä yhtäkkiä paljon yli 50-vuotiaita moottoripyöräilijöitä. Pokemon-jahdissa loukkaantuneita ei ainakaan vielä ole onneksi ollut.

3-5 prosenttia

Osastolla hoidettavat ovat usein melko nuoria, potilaiden keski-ikä on noin 39 vuotta. Nuorimmat tänne tuotavat ovat 16-vuotiaita, sitä nuoremmat viedään Lastenklinikan teho-osastolle.

Potilaiden nuoruus ja tapahtumien äkillisyys tekevät tilanteista potilaiden omaisille erityisen järkyttäviä. Sama hyväntuulinen ja terve ihminen, jolle aamulla vilkutetaan vaikkapa päiväkodin pihalla, voi seuraavassa hetkessä kamppailla hengestään teholla.

Aivan teho-osaston vieressä on Töölön tapaturma-asema, jonne pahasti loukkaantuneet tuodaan ensin. Tapaturma-asemalla annetaan vuorokaudessa keskimäärin 1,5 niin sanottua traumahälytystä.

Tällainen hälytys annetaan sairaalan erityiselle traumatiimille viimeistään 10 minuuttia ennen potilaan saapumista, kun ihminen on niin vakavasti loukkaantunut, että hänen oletetaan olevan hengenvaarassa.

Traumatiimi, johon kuuluu vähintään 9 henkilöä, toteuttaa loukkaantuneen alkuvaiheen tutkimisen ja hoidon. Noin neljäsosa kaikista traumahälytyksistä ohjautuu lopulta Töölön teho-osastolle.

Nyt tällaista hälytystä ei kuulu.

Jos potilas selviää teho-osastolle saakka, hänellä on erittäin hyvät mahdollisuudet selviytyä hengissä.

Kaikista osastolla hoidettavista potilaista kuolee 3-5 prosenttia. Luku on pieni siihen nähden, että maailman yleisteho-osastoilla kuolee jopa 15-20 prosenttia potilaista.

Töölö on kuitenkin äkillisiin vammautumisiin painottunut erikoisteho-osasto, jossa potilaat ovat keskimäärin nuoria, Reitala muistuttaa.

– Potilaat selviytyvät täällä vaikeistakin vammoistaan paremmin. Nuorilla on uskomaton kapasiteetti toipua.

50 vuotta tehohoitoa

Töölön teho-osasto täyttää marraskuussa 50 vuotta. Osasto ei kuitenkaan ole Suomen vanhin tehohoitoa antava yksikkö.

Ensimmäinen tehostetun valvonnan yksikkö perustettiin 1959 HYKSin neurologian klinikkaan. Varsinaisista teho-osastoista Kuopion teho-osasto ja HYKSin Lastenklinikan teho-osasto olivat ensimmäisiä, ne on perustettu tammikuussa 1964.

Töölön teho-osasto perustettiin vuoden 1966 marraskuussa erityisesti aikuisille monivammautuneille potilaille. Meilahden sairaalan teho-osasto perustettiin kuukautta myöhemmin.

Töölön sairaala, jossa teho-osasto toimii, oli alun perin Suomen Punaisen Ristin sairaala. Kun sairaala aloitti toimintansa vuonna 1932, sen erityiseksi tehtäväksi asetettiin heti tapaturmien hoidon kehittäminen.

Talvisodan ensimmäisinä kuukausina sairaala toimi Helsingin väestönsuojelun sairaala-asemana ja siellä hoidettiin pommitusten uhreja. Myöhempinä sotavuosina rakennus toimi sotasairaalana.

Kello 16:00

Juuri uskomattomat toipumistarinat ovat niitä, joiden voimalla osaston työntekijät jaksavat henkisesti raskasta työtä. Kaikki korostavat myös hyvää yhteishenkeä.

Satu Poikajärven mieleen on jäänyt esimerkiksi liikenneonnettomuudessa erittäin pahasti loukkaantunut parikymppinen potilas, joka ei parin viikon hoitojakson aikana reagoinut ärsykkeisiin juuri millään tavalla.

Kun potilas siirrettiin vielä neurologiselle teholle, toivoa ei juuri tuntunut olevan.

– Puolen vuoden kuluttua hän kuitenkin ilmaantui tänne pyörätuolissaan kiittelemään henkilökuntaa. Hoitojaksosta hän ei muistanut mitään, mutta hänelle oli kerrottu siitä.

Tässä työssä ei tarvitse käydä jatkuvaa sisäistä pohdintaa sitä, onko omalla työllä merkitystä. Täällä pelastetaan henkiä.

– Vaikka palkka on melko pieni, työssä on saanut omat elämänarvot kohdalleen. Oman elämän pieniä vastoinkäymisiä osaa suhteuttaa kaiken sen jälkeen, mitä täällä on nähnyt, apulaisosastonhoitaja Marja-Leena Pihlajamaa sanoo.

Oma kurkistukseni Töölön teho-osaston maailmaan on nyt päättynyt. Osaston ulkoisesta rauhasta huolimatta potilaiden kovat kohtalot pyörivät päässäni vielä pitkään sen jälkeen, kun teho-osaston ovi on sulkeutunut.