Kädet voi kohta irrottaa ratista, silmiä ei vielä tiestä – itseohjautuvat autot ovat pian täällä

Autonvalmistajien tavoitteena on saada itseajavat autot toden teolla markkinoille lähivuosina. Liikenneturvan tutkimuspäällikön Juha Valtosen mukaan tällaisiin autoihin liittyy erittäin suuria odotuksia ainakin valmistajien puolelta. Liikenteessä vallankumous ei kuitenkaan näillä näkymin toteudu yhtä nopeasti kuin mobiiliteknologian kohdalla.

 Älykkään liikenteen testialue rakenteilla 

 -Alkuvaiheessa itseajavia henkilöautoja on kaavailtu käytettäväksi lähinnä maantieajossa. 

-Tunturi-Lappiin on rakenteilla älykkään liikenteen testialue Aurora. Alueella on tarkoitus testata järjestelmien sopivuutta arktisiin olosuhteisiin 

-Aurora-hankkeessa ovat mukana muiden muassa liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Ilmatieteen laitos sekä joukko yrityksiä. 

-Alueen toivotaan houkuttelevan myös suuria autovalmistajia.  

– Senkin jälkeen, kun tällaiset autot ovat rantautuneet markkinoille, liikenteessä on vähintäänkin parinkymmenen vuoden sekaliikennejakso, Valtonen sanoo.

Johtava asiantuntija Risto Kulmala Liikennevirastosta huomauttaa, että vaikka ratin pyörittämisen voisi jättää auton vastuulle, itseajavissa autoissakin tarvitaan vielä pitkään ihmistä varmistamaan järjestelmän toimintaa.

– Se on suuri kehitysloikka, että silmätkin saa irrottaa siitä tiestä.

Kulmala arvelee, että kun tekniikka joskus vuosikymmenien päästä kehittyy riittävän pitkälle, liikenteessä ei enää sallita ihmiskuskeja lainkaan.

Tunteet pelissä 

Suurista valmistajista esimerkiksi Ford on ilmoittanut tuovansa markkinoille täysin itseohjautuvan auton vuonna 2021. Fordissa itseohjautuvuutta on ilmeisesti suunniteltu käytettäväksi lähinnä maantieajossa. Teslalla on jo liikenteessä autopilotilla varustettu malli, ja Googlella on koekäytössä oma robottiautonsa. Pieniä kuskittomia robottibusseja on ollut testikäytössä Suomessakin. 

Liikenneturvan Valtonen kuitenkin muistuttaa, että autoilussa on kyse paljosta muustakin kuin siirtymisestä paikasta toiseen.

– Autoiluun liittyy myös suuria inhimillisiä intohimoja, kokemusten hakemista ja statusajattelua. Ainakaan minulle ei ole selvää, mihin nämä häviäisivät liikenteestä.

Kulmala puolestaan kertoo Yhdysvalloissa tehdystä kyselystä, jonka mukaan vain parikymmentä prosenttia autoilijoista olisi valmis ryhtymään heti itseohjautuvan auton käyttäjäksi.

Valtonen arvioi, että kehitys voikin olla lähivuosina nopeinta kuljetuspuolella, missä automaatiolla voisi saavuttaa huomattavia säästöjä.

– Saattaa esimerkiksi olla, että vain yhdessä rekassa on kuljettaja ja sitten kymmenkunta kuskitonta rekkaa on letkana siinä perässä.

Haasteena ohjelmistot 

Liikennetekniikan professori Tapio Luttinen Aalto-yliopistosta kertoo, että itseajavan auton tekniikka perustuu kameroihin, tutkiin, lasereihin ja antureihin, jotka ovat sinällään olleet olemassa jo pitkään. Haasteena on ohjelmistopuoli, auton tekoäly, jonka pitäisi pystyä tekemään oikeita tulkintoja ja päätöksiä kulloisessakin tilanteessa. 

– Ihminen pystyy ymmärtämään ympäristön tapahtumia ja ennakoimaan tilanteita eri tavalla kuin tietokoneohjelma. Toisaalta ihminen tekee myös virheitä, väsyy ja herpaantuu.

Luttisen mukaan erityisen ongelmallisia ovat tilanteet, joissa kuljettajan pitäisi nopeasti puuttua itseohjautuvan auton virheelliseen toimintaan. Esimerkiksi Teslan autopilotti ei taannoisessa onnettomuudessa havainnut lainkaan vaaleaa kuorma-auton perävaunua, mikä johti törmäykseen ja kuljettajan kuolemaan.

– Jos kuljettajan pitää nopeasti ottaa ohjaus omiin käsiinsä, se on erittäin haastavaa, jos on vain tottunut seuraamaan sivusta, mitä auto tekee.