Ristimäen kalmistokaivauksissa löydetyn aineiston pohjalta toteutetaan uusi muinaispuku. Turun yliopisto kertoo, että Ravattulan puvun on tarkoitus olla valmis vuoden 2020 alkupuolella.
Kaarinassa sijaitseva Ravattulan Ristimäki tunnetaan Suomen vanhimpana kirkonpaikkana. Siellä on myös useita satoja hautoja käsittävä ruumiskalmisto ja kirkkomaa.
Ravattulan kirkon vierestä löytyi vuonna 2016 hauta, joka on luultavasti kuulunut vuoden 1200 vaiheilla haudatulle naiselle.
Haudassa säilynyt harvinaisen suuria kankaanpaloja
Haudassa on säilynyt harvinaisen suuria kankaankappaleita. Uusi muinaispuku eli tieteellinen ennallistus toteutetaan haudan aineiston perusteella.
– Kyseinen kokonaisuus edustaa aiemmin tuntematonta rautakauden ja keskiajan välivaihetta. Puvun spiraalien kehystämässä esiliinassa näkyy vanha rautakautinen perinne ja ristiaihein koristellusta viitasta huokuu ristiretkiajan henki, arkeologi Juha Ruohonen kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.
– Näihin yhdistyneenä on nyt ensimmäisen kerran tavattu samasta haudasta aivan uudenlaisia, selvästi keskiajan muotia edustavia elementtejä, kuten leveähelmainen, useasta kapeasta kaistaleesta ommeltu mekko ja kangassukat.
– Perinteiseen rautakautiseen tyyliin kuuluisivat vartalon ympäri kiedottu ja olkapäiltä soljilla kiinnitetty vaippahame ja säärten ympärille kiedotut pitkät, kapeat kangaskaitaleet, säärisiteet.
Väreistä ei vielä varmaa tietoa
Turun yliopistosta kerrotaan, että puku valmistetaan ahvenanmaanlampaan villasta, joka vastaa parhaiten alkuperäisten tekstiilien villalaatua.
Vaatekappaleiden väreistä voidaan toistaiseksi kertoa vain viitteellisesti. Odotettavissa on kuitenkin tietoa myös värjäykseen käytetyistä kasveista, sillä kaikista tekstiileistä on lähetetty näytteitä värianalyysiin belgialaiseen tutkimuslaboratorioon.
Uuden muinaispuvun valmistaminen liittyy Ravattulan Ristimäki-tutkimushankkeeseen, jota Turun yliopiston arkeologian oppiaine koordinoi.
Suomessa on yliopiston mukaan tehty vajaan sadan vuoden aikana seitsemän muinaispukua, joiden pohjana ovat olleet sekä länsi- että itäsuomalaiset arkeologiset hautalöydöt.