Justus Räikköstä, 17, odottaa kivikova haaste – maineikas moottoriurheiluperhe teki jo synnytyssairaalassa selväksi, mitä tuleman pitää: "Siitä se alkoi"

Isoisä Matti oli jo aikanaan kova moottoriurheilumies, ja hänen innostuksensa siirtyi myöhemmin myös Kimi- ja Rami-pojille – ja nyt siis edelleen Justukselle, jonka Kristiina-äidilläkin on autourheilutaustaa niin kuljettajana kuin kartanlukijana.

– Mun moottoriurheilu alkoi käytännössä 2–3-vuotiaana. Sain ensimmäisen kilpa-auton synnytyssairaalaan, ja siitä se alkoi, kun aloin yltää polkimiin, maaliskuussa 2005 syntynyt Justus Räikkönen muistelee.

– Kartingilla aloitin, ja ajoin ehkä 4–5 vuotta, mutta se ei puraissut. Alkoi kyllästyttää samojen ratojen pyöriminen. Sitten vaihdoin motocrossiin, jota ajoin kuutisen vuotta enemmän ja vähemmän tosissaan, mutta ei sekään mun juttu ollut.

Kaksi vuotta sitten Räikkönen löysi omankin juttunsa, kun joku tajusi vihdoin houkutella häntä ralliauton rattiin.

– Olin odottanut 15 vuotta, että joku kysyisi ajamaan rallia. Tartuin mahdollisuuteen, ja asiat ovat lähteneet aika nopeasti laukalle.

Tosissaan muttei totisesti

Elokuisessa Suomen MM-rallissa tutuksi tullut Peugeot 208 Rally4 palvelee Räikköstä ensi kaudella SM-sarjassa.Vesa Pöppönen / AOP

Ensi kaudeksi laukka vain kiihtyy. V1600-luokan Ford Fiesta ja SM5-luokka vaihtuvat SM3-luokkaan ja siinä käytettävään Rally4-autoon, joka on Räikkösen tapauksessa mallia Peugeot 208.

Kaksivetoinen auto tuli jossain määrin tutuksi jo elokuisessa Suomen MM-rallissa, mutta opeteltavaa riittää yhä.

– Ihan hyvin on testikilometrejä alla kesällä, mutta talvella ei ole vielä metriäkään. Ehkä se pienoinen haaste tulee olemaan, mutta en piiloudu sen alle. Kaikilla voimilla lähden taistelemaan parhaasta mahdollisesta tuloksesta, jonka vain pystyn tekemään.

– En kuitenkaan ole liian ankara itselleni. En odota vielä mitään mestarisuorituksia.

Tosissaan muttei totisesti.

– Haluaisin tehdä rallia työkseni. Lähden ajamaan vasta kolmatta kauttani, niin en halua pitää mitään kiirettä. Nyt ajellaan ja katsellaan. Toivottavasti taas kohta taso nousee ja pääsen eteenpäin. Menen ylöspäin askel askeleelta.

– Mahdollisesti ehkä joskus pääsen ajamaan huipulle mestareita vastaan – saa nähdä. En luo liiallisia paineita itselleni.

Oppimisprosessi on vielä alkutekijöissään, mutta yhden keskeisen huomion Räikkönen on jo ensimmäisten kahden vuoden aikana tehnyt: turha repiminen ja riuhtominen on ratin ja penkin välissä turhaa.

– Se on suurin vinkki, mitä olen saanut. Ajaessa tulee muutenkin kuuma, niin jos siellä vielä reuhaa, tulee jo hikikin. Parempi vain pysyä rauhallisena. Niin olen tehnyt, ja sillä tavalla on tullut ihan hyvää tulosta. Ei lähdetä muuttamaan mitään.

"Suku on sukua"

Kun on moottoriurheilusukuun syntynyt, voisi kuvitella, että vinkkejä tulee enemmänkin.

Mutta ei Räikkösen tapauksessa.

– Olen kysynyt vinkkejä eniten isältä, en niinkään Kimiltä. Tietysti olemme jutelleet rallista, mutta ohjeita ei ole jaeltu. Isältä olen alkuvaiheessa kysellyt paljon ajoteknisiä juttuja, ei mitään sen suurempaa.

Räikkönen kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että on taustastaan huolimatta saanut itse määrittää omaa polkuaan.

– Kun ensimmäinen auto tuli jo synnytyssairaalaan, niin se oli selvä juttu, että moottoriurheilu on lähellä meitä ja sitä lähdetään työstämään tavalla tai toisella, mutta ikinä ei ole ollut minkäälaista painetta, että sitä pitää tehdä. Olen harrastanut jalkapalloa ja jääkiekkoakin, mutta jollain tavalla sitä aina ajautuu moottoriurheiluun.

– Teen omaa juttuani, ja suvussa nyt vain sattuu olemaan menestyneitä moottoriurheilijoita. Toisaalta he ovat mulle vain sukulaisia – niin kuin muillekin; suku on sukua.