Suomi saa yhä tänäkin päivänä olla ylpeä kouluistaan. Meillä oma lähikoulu kuuluu maailman parhaimpien joukkoon. Tämä on saavutus, jota ei olisi mahdollista rakentaa vuodessa tai viidessä konsulttityönä tai kärkihankkeena. Sen sijaan Suomen koulutusihme on vaatinut poliittista tahtoa ja määrätietoista työtä vuosikymmenestä toiseen – aitoa halua panostaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen.
Koulutus on Suomelle myös investointi, joka on todella kannattanut. Pienessä hyvinvointivaltiossa niin uudet työpaikat kuin kestävä kasvu syntyvät pitkälti osaamisesta. Tänä päivän elämässä tai työelämässä pärjäämiseen tarvitaan käytännössä vähintään toisen asteen tutkinto. Tämä vain korostaa, että koulutus on yksi nyky-Suomen suurimmista tasa-arvokysymyksistä.
Suomessa oikeus opiskella kuuluu hyvästä syystä aivan jokaiselle ihmiselle. Koulussa on myös voitava hyvin – koulu on tärkeä osa elämää, sen lisäksi, että sitä käydään tulevaa elämää varten.
Moni lapsi tai nuori joutuu tänäänkin pelkäämään välitunnilla, koulumatkalla tai jopa luokassa. Kiusaaminen ja väkivalta kouluissa tuottaa päivittäin suuren määrän inhimillistä kärsimystä ja vaarantaa lasten ja nuorten koulupolun jatkuvuuden.
Olemme hallitusvastuussa ryhtyneet toimiin, jotta koulukiusaamisella saadaan Suomessa loppu. Julkaisimme tammikuussa 14 konkreettista toimenpidettä, jotka tehdään koulukiusaamisen ehkäisemiseksi vielä tämän hallituskauden aikana.
Kiusaamisen ehkäisemisessä kaikki lähtee perusasioiden kuntoon laittamisesta. Kouluissa on oltava riittävästi aikuisia, joilla on aidosti aikaa ja osaamista tuntea lasten yksilöllinen tilanne ja puuttua ongelmiin ennen kuin ne pääsevät kehittymään vakaviksi. Täsmätoimena olemme aloittaneet kokeilun, jonka avulla tuomme kouluihin aikuisia, joilla ei ole opetusvelvollisuutta ja joilla on näin mahdollisuus vapauttaa opettajien aikaa opettamiseen ja toimia lasten sekä nuorten kanssa ratkaisemassa ongelmia ennen kuin ne pääsevät kehittymään vakaviksi. Tavoitteenamme on vakiinnuttaa tämä toimintamalli koko Suomeen.