Jussi Saramon kolumni: Koulutusleikkaukset ja kiusaamisen ehkäiseminen eivät mahdu samaan lauseeseen

Suomi saa yhä tänäkin päivänä olla ylpeä kouluistaan. Meillä oma lähikoulu kuuluu maailman parhaimpien joukkoon. Tämä on saavutus, jota ei olisi mahdollista rakentaa vuodessa tai viidessä konsulttityönä tai kärkihankkeena. Sen sijaan Suomen koulutusihme on vaatinut poliittista tahtoa ja määrätietoista työtä vuosikymmenestä toiseen – aitoa halua panostaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen.

Koulutus on Suomelle myös investointi, joka on todella kannattanut. Pienessä hyvinvointivaltiossa niin uudet työpaikat kuin kestävä kasvu syntyvät pitkälti osaamisesta. Tänä päivän elämässä tai työelämässä pärjäämiseen tarvitaan käytännössä vähintään toisen asteen tutkinto. Tämä vain korostaa, että koulutus on yksi nyky-Suomen suurimmista tasa-arvokysymyksistä.

Suomessa oikeus opiskella kuuluu hyvästä syystä aivan jokaiselle ihmiselle. Koulussa on myös voitava hyvin – koulu on tärkeä osa elämää, sen lisäksi, että sitä käydään tulevaa elämää varten.

Moni lapsi tai nuori joutuu tänäänkin pelkäämään välitunnilla, koulumatkalla tai jopa luokassa. Kiusaaminen ja väkivalta kouluissa tuottaa päivittäin suuren määrän inhimillistä kärsimystä ja vaarantaa lasten ja nuorten koulupolun jatkuvuuden.

Olemme hallitusvastuussa ryhtyneet toimiin, jotta koulukiusaamisella saadaan Suomessa loppu. Julkaisimme tammikuussa 14 konkreettista toimenpidettä, jotka tehdään koulukiusaamisen ehkäisemiseksi vielä tämän hallituskauden aikana.

Kiusaamisen ehkäisemisessä kaikki lähtee perusasioiden kuntoon laittamisesta. Kouluissa on oltava riittävästi aikuisia, joilla on aidosti aikaa ja osaamista tuntea lasten yksilöllinen tilanne ja puuttua ongelmiin ennen kuin ne pääsevät kehittymään vakaviksi. Täsmätoimena olemme aloittaneet kokeilun, jonka avulla tuomme kouluihin aikuisia, joilla ei ole opetusvelvollisuutta ja joilla on näin mahdollisuus vapauttaa opettajien aikaa opettamiseen ja toimia lasten sekä nuorten kanssa ratkaisemassa ongelmia ennen kuin ne pääsevät kehittymään vakaviksi. Tavoitteenamme on vakiinnuttaa tämä toimintamalli koko Suomeen.

Opettajilla on oltava myös taitoa tunnistaa kiusaamistilanteet ja puuttua niihin heti tuoreeltaan. Siksi vahvistamme koulujen henkilökunnan koulutusta ja pedagogisia taitoja, jotta heillä on aidosti kykyä puuttua kiusaamiseen.

Tämän lisäksi olemme jo lähettäneet lausunnoille lakimuutokset, joilla kiusaamisella oireilevan lapsen opetukseen osallistuminen voidaan evätä vakavissa tapauksissa kahdeksi koulupäiväksi. Tämä aika on käytettävä sekä kiusatun että kiusaajan auttamiseen ja tilanteen selvittämiseen. Myös monissa kunnissa hyvin toimiva ankkuritoiminta poliisin ja muiden viranomaisten kanssa tuodaan nyt kaikkialle Suomeen.

Kuntapäättäjienkin on tärkeää tehdä osansa kiusaamisen lopettamiseksi. Meidän on kunnissa pidettävä yhdessä huolta, että ryhmäkoot pysyvät pieninä ja että kouluista löytyy myös mielenterveyden ammattilaisia ja muita aikuisia tukemaan nuoria silloin kuin apua tarvitaan. Olemme hallituksessa helpottamassa tätä työtä luomalla koulupsykologeille ja -kuraattoreille sitovat henkilömitoitukset ja niihin rahoituksen.

Kiusaamisen ehkäiseminen ei ole myöskään koulujen muista resursseista irrallinen asia. Koulujen ammattilaiset voivat puuttua tehokkaasti kiusaamiseen vain kun he eivät ole liian suurien ryhmäkokojen ja puuttumattomien tukipalveluiden vuoksi ylityöllistettyjä. Siksi jokaisen kiusaamisesta ja muista koulujen sosiaalisista ongelmista huolestuneen on hyvä tiedostaa, että meillä ei ole varaa leikata koulutuksesta, kuten esimerkiksi Helsingissä valitettavasti syksyllä tehtiin.

Ratkaisut kiusaamisen eivät ole aina helppoja tai nopeita, mutta me olemme päättäneet onnistua laittamaan kiusaamiselle lopun. Valtion toimet ja johtava rooli on keskeinen, mutta suurin osa käytännön ratkaisuista toteutetaan kunnissa. Siksi kuntavaaleissa on kyse myös kiusaamisesta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja