Toimittajan saamien asianajopalvelujen verotuspäätöksellä voi olla laajoja ja vakavia seurauksia monille ammattialoille, Julkisen sanan neuvosto kommentoi kannanotossaan.
Julkisen sanan neuvoston (JSN) mielestä työtehtävistä johtuvissa oikeudenkäynneissä työnantajalla pitää olla mahdollisuus maksaa oikeudenkäyntikuluja ilman, että se katsotaan työntekijän verotettavaksi tuloksi. JSN vetoaa tiedotteessaan lainsäätäjiin ja sanoo, että verolakeja on syytä muuttaa. Muutoin neuvoston mielestä on vaarana, että Suomi kurittaa veroilla sananvapautta.
Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä syytetty Helsingin Sanomien toimittaja joutuu maksamaan verot asianajokuluistaan. Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi maanantaina antamassaan vuosikirjapäätöksessä, että työnantajan maksama oikeusapu oli toimittajalle veronalaista palkkaa. Sanoma ilmoitti korvaavansa toimittajan kulut kokonaisuudessaan.
– Julkisen sanan neuvoston yhtenä tehtävänä on puolustaa sananvapautta. KHO:n päätös verolakien tulkinnasta voi heikentää sananvapauteen kuuluvaa yleisön oikeutta saada tietoa. Päätös saattaa vähentää tutkivaa journalismia, jos toimittajat joutuvat pelkäämään merkittäviä henkilökohtaisia taloudellisia menetyksiä, joita jutuista voi aiheutua, vaikka toimittaja todettaisiin syyttömäksi väitettyihin rikoksiin, JSN jatkaa kannanotossaan.
JSN nostaa esimerkiksi muiden Euroopan maiden aiheettomat kanteet, joilla on pyritty vaientamaan kriittistä journalismia.
– Päätöksessä ei ole kyse yksittäisestä toimittajasta eikä edes pelkästään toimittajista, vaan ratkaisu koskee useita muitakin ammattialoja. Julkisuudessa on mainittu lukuisia esimerkkejä siitä, millaisissa tilanteissa eri ammattiryhmien edustajat voivat joutua työtehtäviinsä liittyvistä syistä rikosepäilyn tai oikeudenkäynnin kohteiksi ja siksi tarvita oikeudellista neuvontaa ja apua. Näistä syntyy kuluja oikeusprosessin lopputuloksesta riippumatta, JSN lisää.
