Tunnelmallinen ja yltäkylläinen joulu ei välttämättä tule ilman rahaa. Kun pyhät ovat ohi ja uusi vuosi alkaa, taika raukeaa ja velkaneuvonnan puhelinlinjat pirisevät. Maksuhäiriörekisterin perusteella yhä useampi suomalainen valvoo yöt raha-asioita murehtien. Hälytysmerkkeihin voi havahtua jo ennen todelliseen henkilökohtaiseen konkurssiin ajautumista.
– Se, kuinka paljon jouluun menee rahaa, riippuu elämäntilanteesta. Vaikka aikuiset monesti sopivat keskenään, etteivät osta toisilleen lahjoja, lapsia ja lapsenlapsia kyllä muistetaan. Rahan saatetaan huomata olevan tiukilla jo syksyllä, mutta joulu vielä jotenkin sinnitellään eikä pilata sitä ikävillä asioilla, viestintäpäällikkö Minna Mattila maksutonta puhelinneuvontaa tarjoavasta ja järjestelylainoja takaavasta Takuu-Säätiöstä kertoo.
Joulun jälkeen Takuu-Säätiön puhelin alkaa soida.
– Ongelmia syntyy, kun joulua rahoitetaan rahapulassa luotolla. Varsinaisia pikavippejä ei enää ole olemassa kovin paljon, mutta noin parin tonnin suuruisia pikkuluottoja kyllä. Niihin turvaudutaan jouluna harkitsemattomasti, kun saadaan vielä viime tipassa jokin idea.
Vaikkei ostaisi paljon lahjoja, perinteisen joulun luomiseen tarvitaan yleensä rahaa.
– Voi olla, että esimerkiksi joulun ruokapöytä saadaan aikaiseksi vain pikavipillä. Joissakin perheissä vanhemmat ovat työttömiä tai niin pienituloisia tai veloissaan, että pieniä luottoja käytetään ihan arkisiinkin asioihin.
– Raha-asiat alkavat stressata ja huolestuttaa viimeistään helmikuussa, kun luottokorttilaskut saapuvat.
Ruoan maksaminen luotolla yksi kriittisistä rajoista
Milloin ollaan siinä pisteessä, että rahaongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan ulkopuolista apua?
– On montakin kriittistä rajaa. Mitä aikaisemmin ongelmiin herää, sen parempi. Usein ihmiset kertovat, että kun raha-asiat painavat liikaa, sen tuntee jo luissaan. Yöllä valvottaa, ja elämä tuntuu olevan yhtä laskujen maksamista, Mattila vastaa.
– Yleensä ensimmäisiä merkkejä on se, että luottoja kertyy. Huonekaluja ja vaatteita ostetaan eri luottokorteilla ja maksetaan pois niin pienillä kuukausierillä, että veloista eroon päästäkseen vyötä pitäisi kiristää aika paljon. Puhumattakaan siitä, jos huomaa ostavansa ruokaa luotolla. Kaikki rahat siis menevät velkoihin ja vuokriin niin, ettei päivittäistavaroita pysty enää hankkimaan tavallisella pankkikortilla.
Kun luottotiedot menetetään, vaikeudet ovat jo aika pitkällä: laskuja ei ole pystytty maksamaan vaan ne ovat menneet perintään.
– Maailmanloppu se ei silti ole. Ulosotossa ja maksuhäiriömerkinnänkin saaneena asioille voi vielä tehdä jotain. On hakeuduttava esimerkiksi kunnalliseen talous- ja velkaneuvontaan. Ongelmien selvittäminen toki kestää sitä kauemmin, mitä pidemmälle tilanne on ehtinyt. Asioita ei todellakaan saa järjestettyä kahdessa kuukaudessa, vaan takaisinmaksut kestävät vuosia. Se aika on elettävä niukalla budjetilla, Mattila sanoo.
Maksuhäiriömerkintöjä kertyy
Velkaongelmia on yhä useammalla suomalaisella. Siitä kertoo se, että Suomessa ylläpidettävä maksuhäiriörekisteri kasvaa kasvamistaan.
– Asiakastieto Oy:n mukaan noin 300 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä vuonna 2009. Vuoden 2013 kesäkuun lopussa – siis vasta puolivälissä vuotta – merkintä oli jo 350 000 ihmisellä. Määrä on lähtenyt kunnolla nousuun vuodesta 2001 lähtien.
– Ongelma johtuu varmasti osittain pikevipeistä, jotka hyvin äkkiä kiristävät tilanteen äärimmilleen. Toisaalta tilanne kertoo myös tietynlaisesta huolettomuudesta – laskuja ja velkoja jätetään maksamatta. Monesti käy niin, että kun saa ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän, niitä alkaa tulla helpommin lisää. Yhdellä rekisteröidyllä henkilöllä on nykyisin keskimäärin 15 maksuhäiriömerkintää. Ihmiset ovat ihan todellisissa vaikeuksissa, Mattila sanoo.
25:00
Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva