Jos Suomi jättää Nato-hakemuksen, voi maamme odottaa vastatoimia – tällainen on Venäjän keinovalikoima

Teija Tiilikaisen mukaan käynnissä oleva Suomen Nato-jäsenyyttä koskeva prosessi ei ole Venäjän mieleen. Jonkinlaista vaikuttamista voidaan Venäjän suunnalta asiantuntijan mukaan odottaa.

– Voi olla odotettavissa, että Venäjä pyrkii häiritsemään tätä suomalaista kannanmuodostusta ja päätöksentekoa jollakin tavalla, hän arvioi.

Keinovalikoima Venäjällä on melko laaja. Kyseessä voi olla esimerkiksi jonkinlainen operaatio, joka kohdistaa Suomen poliittisen johdon huomion muualle.

– Onko se sitten jonkinlainen rajakonflikti, johonkin kriittiseen infrastruktuuriin kohdistettu isku, tai sitten jonkun toisen Nato-maan kautta yritys vaikuttaa yksimielisyyteen siitä, että Suomi otetaan jäseneksi, Tiilikainen sanoo

Tiilikainen muistuttaa, että Venäjän resurssit ovat tällä hetkellä kiinni Ukrainan sodassa, joka saattaa vaikuttaa Venäjän päätöksiin.

Unkari yksi väylä

Eri arvioiden mukaan Unkari on yksi maa, joka saattaisi pääministerinsä Viktor Orbanin johtamana yrittää hankaloittaa Suomen tietä Nato-jäsenyyteen.

Tiilikaisen mukaan kyseinen vaikuttamisväylä on mahdollinen.

– Orbanilla on läheiset suhteet Putiniin ja voi olla, että sitä kautta koitetaan vaikuttaa. Onko se sitten tehokas kanava, niin jäisi kyllä sitten nähtäväksi. Orban ja Unkari joutuvat punnitsemaan, että haluavatko he tärvellä maineensa Nato-piireissä, kun on jo valmiiksi tällaisessa roolissa EU:n puitteissa. Ei se ihan selvää ole, että se olisi tehokas keino.

Rajan tuntumaan luodaan jännitettä

Mainitsemansa mahdollisen rajakonfliktin kohdalla Tiilikainen sanoo, että Venäjä käytti jo Ukrainan kohdalla jännitteen luomista rajalle, kun se siirsi asejoukkojaan Valko-Venäjän puolelle. Venäjä perusteli tuolloin joukkojensa siirtoa yhteisillä  sotaharjoituksilla Valko-Venäjän kanssa.

– Kun Ukrainan operaatiota valmisteltiin, niin kasattiin sotilaallista voimaa lähelle Ukrainan rajaa. Pidettiin sotilaallisia harjoituksia Valko-Venäjän kanssa. Näiden tarkoitus oli jossakin muualla, kuin itse sotilaallinen harjoittelu, hän sanoo.

– Eli jännitteen luominen, paineen kasaaminen ja sillä tavoin tällaisen epätietoisuuden ylläpitäminen siitä, että mitä saattaa olla tulossa. Tällainen voimannäyttö ja jännitteen luominen on osoittautunut kuitenkin tehokkaaksi vaikutuskeinoksi toisen valtion ikään kuin vakauteen, Tiilikainen summaa.

Isku sähkönjakeluverkostoon?

Tiilikainen ei pidä mahdottomana, että esimerkiksi Suomen sähköverkkoa yritettäisiin ajaa alas rajojen ulkopuolelta.

Yleisesti ottaen keinovalikoimassa on tapoja, joilla yritetään vaikuttaa laajempiin kokonaisuuksiin.

– Nämä ovat näitä keinoja, joita saattaa valikoimassa olla. Käytetään kybervälineitä ja vaikutetaan niihin keskinäisriippuvaisiin järjestelmiin, mitä modernissa yhteiskunnassa teknologian puitteissa on. En pidä ihan poissuljettuna, Tiilikainen toteaa.