Ihmisten kannattaisi testauttaa muistiaan nykyistä enemmän, koska silloin muistisairauksia voitaisiin havaita ja hidastaa jo alkuvaiheessa. Ero loppuelämän kannalta voi olla suuri. Näin kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri, muistisairauksien erityispätevyyden saanut Ari Rosenvall keskiviikkoaamuna Huomenta Suomessa.
– Useimmat etenevät muistisairaudet ovat sellaisia, että niitä ei voida parantaa pois. Mutta hoidolla voidaan olennaisesti vaikuttaa taudin kulkuun, Ari Rosenvall sanoi lähetyksessä.
– Eli jos hitaasti etenevää sairautta hidastetaan entisestään, niin silloin saattaa olla, että sairaus ei loppuelämän aikana ehdi haitata kovin paljon. Mutta jos se ehtii ensin edetä haittaavaan vaiheeseen, niin peli on tavallaan menetetty, koska taaksepäin ei päästä peruuttamaan.
Sellaista täsmälääkettä, jopa pysäyttäisi esimerkiksi Alzheimerin taudin kokonaan, ei valitettavasti ainakaan vielä ole olemassa.
– Mutta lääkehoidolla voidaan hidastaa taudin etenemistä jossakin määrin. Toinen hidastava tekijä on elämäntavat: ravitsemus, uni, mielekäs tekeminen, harjoittelu aivoille ja lihaksille. Ne ovat kaikki hyvin tärkeitä.
Tavallisimmissa muistisairauksissa ei ole kovin todennäköistä, että tauti periytyisi vanhemmalta lapselle. Tietynlainen taipumus kuitenkin saattaa periytyä, joten jos omassa lähisuvussa on esimerkiksi Alzheimerin tautia, terveydestään kannattaa pitää erityisen hyvää huolta.
– Liikutaan, pidetään verenpaine ja kolesteroli kunnossa, syödään terveellisesti, nukutaan hyvin ja niin poispäin. Silloin aivotkin pysyvät kunnossa. Elämäntavoilla on hyvin paljon merkitystä, Rosenvall toistaa.
Milloin muistisairautta on syytä epäillä? Millaisia tutkimustuloksia Itä-Suomen yliopistossa saatiin uudesta, Alzheimerin taudin hidastamiseen tarkoitetusta ravintovalmisteesta? Katso video ylhäältä.