Jopa 600 000 neliötä valtion toimistotilaa voi jäädä tarpeettomaksi – korona jättää työtapoihin suuria muutoksia

Ensin stressasi koronan tuoma etätyö, nyt töihinpaluu - mikä avuksi? 8:23
Katso myös: Viime syksynä puhuttiin etätyön ja töihinpaluun aiheuttamasta stressistä.

Koronavirus pakotti monen toimistotyöläisen etätöihin ja ainakin osa halukkaista on saamassa mahdollisuuden jatkaa etätyöskentelyä. Esimerkiksi valtio aikoo mahdollistaa etätyöskentelyn ja monipaikkaisen työn jatkumisen korona-ajan jälkeen.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen kertoi tänään pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että valtio saattaa vähentää rutkasti toimistotilojaan tulevaisuudessa uusien työtapojen myötä.

– Senaatti-kiinteistöjen arvion mukaan valtion noin 1,2 miljoonan neliön toimistotiloista noin puolet voi jäädä ilman käyttötarvetta. Se olisi noin 600 000 neliötä. Kuntasektorilla voi myös olla merkittäviä mahdollisuuksia vähentää tiloja, Majanen kertoo.

Tilojen vähennysmahdollisuus ei synny pelkästään etätyön kautta, sillä valtion suunnitelmissa on myös se, että työpisteitä olisi tarjolla monessa eri rakennuksessa. Näin työntekijä voisi mahdollisuuksien mukaan valita itselleen sopivimman työntekopaikan.

Jos toimistotilaa jää lopulta tarpeettomaksi, valtio voi myydä itselleen tarpeettomia tiloja pois ja saada näin tuloja.

Etätyö- ja etäpalaverikäytännöt ovat lisäksi luoneet jo säästöjä. Valtiovarainministeriössä on laskettu, että matkakustannuksissa säästettiin vuonna 2020 noin 90 miljoonaa euroa, kun työmatkoja kotimaassa ja Euroopassa ei tehty koronan takia.

Hallitus on sopinut kehysriihen yhteydessä siitä, että matkustamista vähennetään jatkossakin siten, että vuosittain säästetään noin 20 prosenttia matkakustannuksista korona-aikaa edeltäneeseen tasoon verrattuna.

Säästöjä tehdään osana talouden tasapainotusta yhdessä työllisyystoimien ja investointipäätösten kanssa.

Valtiovarainministeriö arvioi, että Suomen velkasuhde taittuu laskevalle uralle, jos julkisen talouden rahoitusasemaa vahvistetaan nettona 2-2,5 miljardilla eurolla.

Kyseinen summa on pienentynyt viime syksystä, jolloin koronan talousvaikutusten pelättiin aiheuttavan noin viiden miljardin euron vahvistustarpeen julkiseen talouteen.

Lue myös:

    Uusimmat