Jopa 300 000 työterveyden asiakasta vailla ensimmäistäkään koronarokotusta – tässäkö piilevä joukko rokotuskattavuuden nostamiseen?

2:21
Katso video: Turku ja sen lähikunnat on onnistunut esimerkki alueesta, jossa työterveyshuolto on valjastettu laajasti mukaan koronarokotuksiin jo viime keväänä.

Vain kolmasosa Suomen kunnista ja kaupungeista on hyödyntänyt työterveyshuoltoa koronarokotusten antamisessa.

Turku ja sen lähikunnat on onnistunut esimerkki alueesta, jossa työterveyshuolto on valjastettu laajasti mukaan koronarokotuksiin jo viime keväänä.

Turun kaupungin tartuntatautilääkäri Jutta Peltoniemen mukaan Turku koordinoi kaikki lähikunnat ja kaikki halukkaat työterveydentoimijat yhteistyöhön.

– Työterveyshuollot olivat aktiivisesti mukana koronarokotusten 1. ja 2. kierroksissa ja nyt useampi taho on osoittanut kiinnostusta rokotusten jatkamiseen myös kolmannella kierroksella, Peltoniemi sanoo.

Hänen mukaansa työterveyden mukaan ottamisella on pystytty nostamaan nopeammin alueen rokotuskattavuutta.

– Uskon, että sillä on ollut erittäin suuri merkitys, koska mitä enemmän on rokottajia, sitä helpommin rokotuksia on saatavilla.

Samaa mieltä on Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden tuotantojohtaja Laura Saurama.

– Työterveyden mukaantulo koronarokotuksiin otti julkiselta puolelta huomattavan paineen pois siinä vaiheessa, kun työikäistä väestöä lähdettiin rokottamaan. Isoimmat volyymit on rokotettu työterveyden kautta.

Työmarkkinajärjestöiltä yhteinen vaatimus 

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaaran mukaan työterveyshuollon henkilöasiakkaista noin viisi prosenttia eli noin 100 000 asiakasta on saanut koronarokotuksen työterveyshuollossa.

Työmarkkinajärjestöt ovat jo pitkään vaatineet työterveyshuollon laajamittaista mukaan ottamista koronarokotuksiin. Viimeksi eilen asiaa vaati elinkeinoelämän toimitusjohtaja Jyri Häkämies MTV:n Uutisextran haastattelussa. Hänen mielestään hallitus tai sosiaali- ja terveysministeriö voisivat patistaa kaupunkeja ja kuntia siirtämään koronarokotuksia myös työterveyshuollon tehtäväksi.

Yksityisten terveys- ja sosiaalialan toimijoiden edunvalvoja Hyvinvointiala HALI:n terveyspalveluiden johtaja Hanna-Maija Kausen mukaan vain kolmasosa kunnista on tarttunut mahdollisuuteen hyödyntää työterveyttä koronarokotusten antajana.

– Osassa kaupunkeja, kuten esimerkiksi Turussa,  työterveys on otettu hyvin laajasti käyttöön. Toisaalla työterveyshuoltoa on hyödynnetty pistemäisesti vain jossain yksiköissä.

Kausen mukaan työterveyshuollon käyttöä vaikeuttaa se, ettei työterveyshuolto tunne kuntarajoja.  

– Yhdessä työpaikassa voi olla työntekijöitä jopa 50 eri kunnasta, jolloin kaikilta kunnilta pitäisi pyytää lupa heidän annostensa käyttämiseen. Tämä on käytännössä vaikeaa ja sen vuoksi työterveyttä ei ole hyödynnetty täysipainoisesti.

– Alkuvaiheessa rokotteita oli niukasti saatavilla ja kunnat olivat huolissaan siitä, että juuri heidän kuntalaisensa saavat rokotteet. Tosin tilanne on nyt muuttunut – pula on rokottajista eikä rokotteista.

Kausen mukaan työterveyden mukaantulo helpottaisi julkisen puolen kovaa kuormitusta. Lisäksi se helpottaisi ihmisten henkilökohtaista kutsumista rokotuksiin.

– Jos on esimerkiksi piikkipelkoa tai muita ajatuksia rokotteeseen liittyen, niistä voidaan keskustella helpommin kun paikka on jo muutenkin tuttu. Lisäksi koronarokotus voitaisiin antaa samalla kertaa esimerkiksi influenssarokotuksen yhteydessä.

Päätösvalta kunnilla

Työtervedenhuollon piirissä on lähes kaksi miljoonaa suomalaista ja näistä 300 000 on Hanna-Maija Kausen mukaan vailla ensimmäistäkään rokotusta. Päätösvalta rokotteiden antamisesta on kunnilla.

Kausen mukaan sosiaali- ja terveysministeriöltä tarvittaisiin nyt vahvempaa ohjausta kuntien suuntaan.

– Lisäksi tulisi avata rokotteiden saatavuutta työterveyshuoltoon. En usko, että se tapahtuu laajamittaisesti ilman jonkinlaista vahvaa koordinoimista.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Pasi Pohjola muistuttaa, että STM on suositellut työterveyden hyödyntämistä koronarokotuksissa jo silloin, kun rokotukset aloitettiin.

– Varmasti tässä tilanteessa on hyvä muistuttaa ja suositella edellään tätä vaihtoehtoa.

Pohjola pitää hyvänä sitä, että kuntien resursseja pystyttäisiin vapauttamaan muuhunkin hoitotyöhön, kun rokotuksia antaisivat muutkin kuin kunnan toimijat.

Pääkaupunkiseudulla periaatepäätös tehtynä

Hanna-Maija Kause muistuttaa, että jos työterveyshuolto otettaisiin laajemmin mukaan rokotteiden antajaksi, kunnilta poistuisi kustannuspaineita.

– Työnantajat osallistuisivat kustannuksiin, samoin valtio kelakorvauksen kautta. Tämä säästäisi suoraan kuntien kustannuksia ja epäsuorasti siten, että sotetyöntekijöitä saataisiin vapautettua muihin työtehtäviin.

Pääkaupunkiseudulla koronarokotukset on toteutettu yksinomaan julkisen terveydenhuollon kautta. Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö sanoo, että pääkaupunkiseudun isot kunnat ja HUS ovat tehneet periaatepäätöksen työterveyshuollon ottamisesta mukaan rokotuksiin.

– Asian valmistelu on vielä kesken, eikä sitä saada valmiiksi vielä tämän vuoden puolella.  

THL tiedotti torstaina, että kolmatta koronarokoteannosta tarjotaan kaikille yli 18-vuotiaille sitten, kun riskiryhmät ja yli 60-vuotiaat on rokotettu.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja