Ikäsyrjintä vaivaa työmarkkinoita. Nyt kahdesti 55-vuotta täytettyään työpaikkaa vaihtanut Kari-Pekka Martimo kertoo vinkkinsä siihen, miten pysyy kiinnostavana työnantajien silmissä.
Kauppalehden tänään töissä lähetyksessä puhuttiin ikäsyrjinnästä, kun mukana olivat Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel ja Ilmarisen työkykyriskien ennakointi- ja tutkimusosaston johtaja Kari-Pekka Martimo.
Ovatko he itse kokeneet ikäsyrjintää?
– Oma ikäni on 46, eli olen vielä nuori mies. En ole koskaan kokenut ikäsyrjintää. Mutta olen ollut pitkään töissä Suomen Ekonomeilla, työnantaja on pitänyt minusta huolta ja mahdollistanut hyvän urakehityksen, sanoo Salokannel.
– Mutta kun työntekijöiden parasta ennen -päivämääristä puhutaan niin paljon, jossain vaiheessa itseäni on alkanut mietityttää se, pitäisikö minun pohtia, mikä on minun loppusijoituspaikkani. Mitään työntöä nykytyöstä tai signaaleja siitä ei ole, mutta jotenkin yhteiskunta heijastaa ilmapiiriä, että minun pitäisi tätä pohtia, Salokannel jatkaa.
55-vuotiaana uusiin töihin – kahdesti
62-vuotias Kari-Pekka Martimo on vaihtanut 55-vuotta täytettyään työpaikkaa kahdesti. Häntä on headhuntattu uusiin paikkoihin ja hän on myös hakenut useita töitä.
– En ole kokenut, että iästä olisi mitään haittaa. Koen, että alalla, jolla toimin, arvostetaan sitä, että on nähnyt erilaisia työpaikkoja ja että on ammatillista kokemusta tullut, sanoo Martimo.
Mikä salaisuutesi on? Miten saat headhunterit soittelemaan vielä yli 60-vuotiaana?
– Ensinnäkin kannattaa miettiä ammatti, jossa on mahdollista vaihtaa työpaikkaa, ja jossa on paikkoja auki. Jos minä haluaisin vaikkapa elättää itseni yhä lääkärinä, sekin onnistuisi pienellä perehdytyksellä, Martimo sanoo.